Muistan lukeneeni taannoin väitöstutkimuksen, jossa määriteltiin millaista on rehtorin arki. Tutkimuksen mukaan rehtorin arki koostuu n. 8 minuutin jaksoista. Yhteen asiaan siis pystyy keskittymään kerralla noin 8 minuuttia, sitten viedään jo seuraavaan. Ei kuulosta houkuttelevalta, vai?
Olen tänään yrittänyt todistaa tuota 8 maagisen minuutin väitettä vääräksi varaamalla päiväkodin johtajan kanssa runsaasti aikaa Vuorenmäen oppimiskeskuksen pelastussuunnitelman viimeistelyyn. Saimmekin suunnitelman jo lähes valmiiksi. Deadline on 23.8. Tiistaihin asti siis on aikaa. Käytänteet on tietenkin käyty läpi opettajien ja päiväkodin henkilöstön kanssa jo ennen aloittamista. Kirjaaminen vain on puuttunut.
Ainakin toinen meistä pystyi hieman yli 8 minuutin yhtäjaksoiseen työskentelyyn. Yhtäaikaa emme tainneet kyllä olla edes tuota 8 minuuttia suunnitelman äärellä. Aina jompaa kumpaa vietiin milloin minnekin. Aamu oli lisäksi niin nopeatempoinen, että keskiarvo jäi varmasti alle tuon 8 minuutin.
Olen kaiken tämän kiireen keskellä yrittänyt aina silloin tällöin myös istua opettajainhuoneen sohvalle rupattelemaan hienon tiimimme kanssa. Yritän myös aina välillä ehtiä pihalle tapaamaan vanhempia. Oppilaidenkin kanssa on mukava vaihtaa pari sanaa aina kun ehtii. Ja sitten taas palata työpöydän ääreen.
Mitä nuo 8 minuutin jaksot sitten ovat: puheluita, sähköpostia, kuljetusten selvittelyä, tilauksia, kouluun tulevan tavaran logistiikkaa, hallintopäätöksiä, vastauksia opettajien, keittiöhenkilökunnan, laitoshuoltajien, iltakäyttäjien, huoltajien jne. kysymyksiin jne. jne. Hieman enemmän ehdin onneksi tarjota aikaa silloin kun tapaan ihmisiä kasvotusten. Koulun arki vaatii monenlaisten hyvin henkilökohtaistenkin sopimusten tekemistä perheiden kanssa. Jonkun kanssa pohditaan oppilaan oppimisen kysymyksiä ja toisen kanssa allergioiden huomioon ottamista tai lääkehoidon antamista koulussa. Asiat ovat monenlaisia ja kaikki tärkeitä. Erityisen tärkeitä nuo asiat ovat aina sille yksityiselle lapselle, jota ne koskevat ja koko hänen perheelleen. Se on kaiken kiireen keskellä hyvä muistaa. Yritämme tehdä asiat niin, että ihminen tulee kohdatuksi. Toivon, että Vuorenmäen koulu olisi "ihmisen kokoinen koulu".
ps. Ohessa muutama tutkimus, jotka ovat kartoittaneet rehtorin arkea, niille, jotka kiinnostuivat aiheesta:
Mäkelä, A. (2007) Mitä rehtorit todella tekevät : etnografinen tapaustutkimus johtamisesta ja rehtorin tehtävistä peruskoulussa.
Karikoski, A. (2009) Aika hyvä rehtoriksi Selviääkö koulun johtamisesta hengissä?
Lehkonen, H. (2009) Mikä tekee rehtorista selviytyjän? Perusopetuksen rehtoreiden käsityksiä työssäselviytymisestään.
...ja lisää Rehtoritutkijanaverkoston blogista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti