Oleellisen äärellä

Tänään oli kevään ensimmäinen opekokous ja tiimitkin pääsivät jälleen kokoontumaan. Opekokous kaikessa perinteisyydessään toi kaivattua rakennetta ja rytmiä taas syksyn hektisyyden jälkeen. Muutostilanteessa (kuten uuden koulun perustamisvaiheessa) tutut ja pysyvät rakenteet tuovat jämäkkyyttä ja tuttuutta arkeen.

Päivällä pidimme pienen yhteisen aloitustilaisuuden myös oppilaiden kanssa. Kertailimme syksyn onnistuneita juhlia ja kiittelin syksyn työstä. Samalla kerrattiin myös oppilaiden kannalta tärkeitä yhteisiä asioita, jotka nousivat suoraan arvoistamme: turvallisuus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus. Puhuimme kiusaamisen vastaisesta työstä koululla, yhteisten tilojen siistinä pitämisestä, välituntileikkien turvallisuudesta talvella ja monesta muusta tärkeästä asiasta. Haastoin koko koulun myös leikkimieliseen kisaan ruokalan saattamisesta entistä viihtyisämmäksi: rauhallinen käytös, hyvät ruokatavat, hiljainen keskustelu jne.

Iltapäivällä myös luokka-astetiimit pääsivät töihin. Opettajat pohtivat koulumme visiota, strategiaa ja toiminta-ajatusta. Ei ihan pieniä asioita päivän päätteeksi. Porukka oli kuitenkin tehokasta ja sai paljon aikaan. Valmista ei ollut tarkoituskaan saada vaan päästä hyvään alkuun.

Samalla sain kirkastettua keskeisimpiä arvojamme taas mieliin (edellä mainittujen lisäksi mm. kasvatuskumppanuus, kokeileminen ja elämyksellisyys). Olemme paljon tehneet tätä pohdintaa, mutta siitäkin huolimatta focus joskus katoaa arjessa. Vaikka itse koen tekeväni melko paljonkin tätä arvotyötä koulussamme, silti joudun välillä palaamaan "lähtöpisteeseen" ja palauttamaan mieleeni, mikä meille on keskeistä. Jos tämä on minulle vielä työlästä, kuinka selvää se sitten voisi olla opettajille. Huomasin, että näitä asioita ei voi liikaa korostaa. Koulumme arvot viitoittavat meille tien. Ne ovat kuin merimerkkejä, ettemme eksy reitiltä.

Kasvatuskumppanuuden hengessä laitoin vielä illalla opettajille ohjeet tammi-helmikuun arviointikeskustelujen järjestämisestä. En pidä arviointikeskustelusanasta, mutta emme ole vielä käyneet keskustelua siitä, miksi noita keskusteluja tulisi kutsua. Lapselle sana arviointikeskustelu viestittää helposti, että kaksi tai kolme aikuista arvioi häntä. Ei varmasti tunnu kovin miellyttävältä. Korostin ohjeistuksessani sitä, että keskiössä pitää olla lapsen kuuleminen. Jos lapsi on mukana keskustelussa, aikuiset eivät saa puhua hänen ohitseen. Tätä varten laadimme apulaisrehtorimme kanssa keskusteluihin tavoitepohjan, jota apuna käyttäen, pienikin lapsi osaa kertoa omia ajatuksiaan koulunkäytniinsä liittyen. Se toimii "karttana", jonka avulla keskustelua on helppo käydä lapsen tasolla, lapsen kanssa.

Toinen asia, jota korostin on se, että keskustelujen tulee suuntautua tulevaisuuteen, ei menneisyyteen. Tästä syystä, näemme nämä keskustelut enemmän tavoitekeskusteluina kuin arviointikeskusteluina. En näe mitään järkeä siinä, että keskustelussa pohdittaisiin vain kulunutta syksyä. Katse täytyy olla jo tulevaisuuteen päin. Opettajillekin tekemäni esityksen otsikko oli "uusi vuosi, uusi mahdollisuus". Sama oikeus täytyy olla myös oppilailla.

Toivotan kaikille menestyksellistä alkanutta vuotta 2012!

Pieni arvokeskustelu

Kuluneella viikolla (tiistaina) pidimme Vuorenmäen oppimiskeskuksen paljon mainostetun Suuren arvokeskustelun yhdessä päiväkodin ja koulun huoltajien kanssa. Koulussa on 305 lasta ja päiväkodissa n. 100, silti paikalle oli kokoontunut yhteensä 11 huoltajaa. Suuresta arvokeskustelusta tulikin "pieni arvokeskustelu". Paikalla oli huoltajien lisäksi kaikki koulun 17 opettajaa, 3 lastentarhanopettajaa, päiväkodinjohtaja ja allekirjoittanut.

Vaikka otos huoltajista olikin pieni, keskustelu oli antoisaa. Kävimme illan aluksi lyhyesti läpi arvokeskustelun perusteita varhaiskasvatussuunnitelmasta ja opetussuunnitelman perusteista sekä paikallisista suunnitelmista.

Kirkkonummen varhaiskasvatuksen arvoja ovat:

-turvallinen kasvuympäristö
-lapsen kunnioittaminen, lapsilähtöisyys ja lapsen osallisuus
-kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen
-kasvatuskumppanuus

Perusopetuksen arvopohja Kirkkonummella on määritelty paikallisessa opetussuunnitelmassa seuraavasti:

-vastuullisuus
-tasa-arvo
-yksilön oikeuksien kunnioitus
-yhteisöllisyys
-kasvatuskumppanuus

Arvoista viimeinen (kasvatuskumppanuus) ei näy opetussuunnitelmasta, sillä se on tuotu mukaan SVOL:in (suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta) päätöksellä vasta opetussuunnitelmatyön jälkeen. Kasvatuskumppanuutta ajetaan kirkkonummelaiseen perusopetukseen nyt aina lukioon saakka.

Kasvatuskumppanuus on kodin ja koulun vahvaa yhteistyötä, jossa yhteistuumin, yhteistä keskustelua käyden, pyritään turvaamaan lapsen paras mahdollinen hyvinvointi. Tai kuten teol.tri. Martti Lindqvist on asian määritellyt:

"Kasvatuskumppanuus on sitä, että ihmisillä on mahdollisuus yhdessä tehdä sitä, mihin kukaan ei kykenisi yksinään"

Yhteisen keskustelun pohjalta, saimme huoltajilta arvotyön pohjaksi seuraavanlaisen listan tärkeistä arvoista ja asioista:

-turvallisuus, sekä fyysinen että psyykkinen
-yhteisöllisyys
-yksilöllisyys
-sosiaaliset taidot
-toisen huomioonottaminen
-itsetunnon kohottaminen/kasvattaminen/kehittäminen
-yhteiset säännöt
-vastuullisuuteen kasvattaminen
-oikeudenmukaisuus
-tasa-arvo
-tasapuolisuus
-kunnioitus
-hyvät tavat
-kohteliaisuus
-oma esimerkki
-rehellisyys
-reiluus
-vaikeiden tilanteiden käsittely avoimesti

Listassa on kursiivilla ne arvot, jotka löytyivät päiväkodin henkilökunnan listasta ja tummennetulla ne, jotka löytyivät koulun henkilökunnan listasta. On helppo huomata, että olemme selvästi kotien kanssa hyvin yksimielisiä tärkeimmistä arvoista. Toisaalta kodit toivat keskusteluun myös hyviä uusia näkökulmia: sosiaaliset taidot, itsetunto, yhteiset säännöt, tasapuolisuus, hyvät tavat, kohteliaisuus, oma esimerkki, reiluus, vaikeiden tilanteiden käsittely avoimesti. Vaikka kaikki eivät suoranaisia arvoja olekaan, osoittavat ne kuitenkin suuntaa, jota kohti tulisi mennä.

Päiväkodin listassa oli lisäksi sellaisia arvoja, jotka eivät ehkä tule heti huoltajille mieleen. Arvot, kuten läheisyys, syli, rakkaus tai kasvun rauha, on nähtävä ammatillisesta näkökulmasta. Rakkaus tarkoittaa ns. pedagogista rakkautta, kasvun rauha on käsite, joka on tuttu ammattilaisille, mutta ei ehkä niinkään ensimmäisenä tule mieleen huoltajille. Lisäksi päiväkodin listassa oli mm. ekologisuus, kiireettömyys ja ilo.

Koulun työntekijöiden listassa oli em. arvojen lisäksi mm. kannustaminen, välittäminen, arvostaminen, sinnikkyys sekä "huippuarvoiksi" nimeämämme toimintaa ohjaavat arvot: luovuus, innovatiivisuus, innostavuus, elämyksellisyys ja kokeileminen.

Kun em. soppaan vielä lisätään yhteiskunnan odotuksia, on hauska huomata, että Elinkeinoelämän keskusliiton Oivallus -hankkeen loppuraportti painotti oman esimerkin merkitystä yhteistyötaitojen kehittämisessä ("tehkää oppimisesta yhteinen asia") ja ACT21S -hankkeen 2000 -luvun kansalaistaidoista löytyy paljon edellä lueteltujen arvojen mukaisia taitoja.

Kuten edellä totesin, keskustelu oli hyvää. Ilmaan jäi kuitenkin yksi oleellinen kysymys: mistä pieni osallistujamäärä kertoo? Olen alusta asti toitottanut prof. Hannele Niemeltä lainaamaani sitaattia: "Hyvä koulu syntyy yhteisestä työstä." Kun tulevaisuudessa aletaan valmistaa mm. kodin ja koulun laadukkaan yhteistyön suunnitelmaa, toivon, että jokainen mukana ollut ottaa mukaansa muutaman ystävän, jos nämä ystävät vielä kutsuvat ystäviään ja he vielä omiaan, syntyy positiivinen lumipalloefekti. Silloin voidaan saada aikaiseksi jotain vieläkin suurempaa.

Suuret kiitokset kaikille mukana olleille huoltajille, päiväkodin henkilökunnalle ja opettajille. Saimme arvokkaita tuloksia aikaiseksi.

Arvokeskustelua

Kävimme eilen Vuorenmäen opettajien kanssa hyvän keskustelun aamun aloitukseksi arvoista. Meillähän on tulossa koko oppimiskeskusta (koulu ja päiväkoti) koskeva suuri arvoilta 18.10.2011. Tähän iltaan on kutsuttu kaikki niin koulun kuin päiväkodinkin huoltajat ja työntekijät. Tarkoitus on yhdessä luoda suuntaviivoja sille, mihin suuntaan koulua lähdetään kehittämään. Arvojen tulisi olla voimakkaasti toimintaa suuntaavia niin, että niiden varassa opettajan tai päiväkodin työntekijän on turvallista tehdä työtänsä koskevia päätöksiä. Ne antavat luvan toimia.

Opetussuunnitelma on koulun toimintaa määrittävä asiakirja, jossa myös puhutaan arvoista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 määrittelee perusopetuksen arvopohjaa seuraavasti:

Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.

Opetussuunnitelman perusteissa myös sanotaan, että:

Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen.

Omassa keskustelussamme nousivat voimakkaasti esiin hyvin perinteiset arvot: turvallisuus, vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Toisaalta halusimme nostaa keskiöön myös muutamia ns. "huippuarvoiksi" nimeämiämme arvoja (vrt. huippu > Vuorenmäen koulu). perusarvot ovat niitä, jotka rakentavat perustan toiminnalle. Nämä "huippuarvot" olisivat niitä, jotka määrittäisivät jollain tavalla tulevaisuuden visiota ja haasteita -suuntaa, mitä kohti ollaan menossa. Huippuarvoiksi nousivat mm. luovuus ja innovatiivisuus.

Myös oppilaiden kanssa on luokissa käyty arvokeskustelua opetussuunnitelman hengen mukaisesti. Tiistain arvokeskustelussa kuuntelemme huoltajia ja yritämme myös vetää jollakin tavalla kaiken yhteen. Haasteellinen tehtävä, mutta uskon vahvasti siihen, että meillä on hyvät mahdollisuudet onnistua.

Toivotan omasta puolestani kaikki koulun ja päiväkodin huoltajat sankoin joukoin mukaan keskusteluun. Koti ja koulu -yhdistys on luvannut tarjota kahvia. Kiitos myös heille.