Nimetön posti

Sain tänään kirjeen, joka oli nimikoitu vain "REHTORI VUORENMÄEN KOULU". Kirjekuori sisälsi nimettömänä lähetetyn lehtileikkeen Ilta Sanomien artikkelista Puukkoja, lääkkeitä, raketteja lauantain 18.8. lehdestä. Juttu referoi opettajien kauhukertomuksia siitä, mitä he ovat vuosien varrella löytäneet oppilailta. Muistan otsikon. Muistan mitä silloin ajattelin. Palaan siihen kohta.

Olen luonteeltani hyvin optimistinen. Joskus ehkä liiankin optimistinen. En lähtökohtaisesti ajattele pahaa kenestäkään. Uskon siis vilpittömästi, että postin lähettäjällä on ollut hyvä ajatus. Ehkä hän on halunnut varoittaa minua tai muuten vaan lähettää postin, joka koskee koulumaailmaa. Se lähettäjän motiiveista.

Minun oli alunperinkin tarkoitus kirjoittaa koulun alkaessa tästä median tavasta tehdä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Joka vuosi kun koulu elokuussa alkaa, kaivetaan ensimmäiseksi esille koulukiusaaminen, opettajien kertomukset kauhuvanhemmista, -oppilaista tai toisinpäin. Tämä on tuttua, mutta ensimmäistä kertaa tänä vuonna itse havahduin siihen, miten tällaiset kertomukset vaikuttavat koulun ja kodin yhteistyöhön.

Meilläkin puhutaan paljon kasvatuskumppanuudesta. Tänäkin syksynä koulutamme neljä opettajaa kasvatuskumppanuuskoulutuksessa. Puhumme paljon kodin ja koulun yhteistyöstä. Olen alusta asti sanonut hyvän koulun syntyvän yhteisestä työstä. Tarvitaan aitoa dialogia kodin ja koulun välille. Siihen olemme valmiita.

Tästä syystä minua loukkaa median tapa nostaa aina nämä kielteiset kokemukset esille. Aivan kuin niin kodeissa kuin kouluissakin vain mietittäisiin seuraavaa iskua vasten kasvoja. Olen itsekin työskennellyt kahdeksan vuotta mediassa. Tiedän, että näitä kauden teemaan liittyviä juttuja pitää olla ja joskus aiheita on vaikea keksiä, mutta silti. Mitä tällainen keskustelu rakentaa?

Mieleni tekisi lainata erään puolueen vanhaa vaalislogania: "Vastakkainasettelun aika on ohi". Kunpa olisikin. Siihen meillä on Vuorenmäessä kaikki eväät. Meillä koululla on innokkaita opettajia, meillä on toimiva Koti ja koulu -yhdistys, yhteistä tahtoakin. Tänään viimeksi olen neuvotellut Koti ja koulu -yhdistyksen puheenjohtajan kanssa tulevista yhteistyökuvioista.

Ensi viikolla on koko koulun vanhempainilta. Syyskuussa on luvassa kodin ja koulun päivä ja koululla ovet ovat avoimet vanhempien vierailulle luokissa. Syksyllä tarjoamme vanhempainvartteja kevään tavoitekeskustelujen lisäksi. Kirjoitan blogia Teille hyvät vanhemmat. Olen sanonut, että aina saa soittaa jos joku asia painaa mieltä -mielellään kouluun liittyvä ;-) Pistetään yhdessä kampoihin noille median puheille ja aloitetaan vallankumous kodin ja koulun yhteistyössä.

ps. Vielä tuohon tämän päivän postiin. Kiitos siitä. Sain siitä kannustimen kirjoittaa aiheesta, jonka olin jo haudannut. Yleisesti ottaen vaan toivon aina yhteydenottoja omalla nimellä. On mukavampi jatkaa keskustelua kun tietää kenen kanssa on keskustelun avannut.

Kodin ja koulun päivästä hyvä kokemus

Tänään vietettiin valtakunnallisesti ensimmäistä Kodin ja koulun päivää. Mukaan oli osallistunut lähes 400 koulua. Hankkeen takana ovat Opetushallitus, Suomen Vanhempainliitto, Suomen Rehtorit ry sekä ruotsinkielinen Förbundet Hem och Skola i Finland. Päivän teemana oli lapsen vahva tuki. Voiko olla mitään merkittävämpää kuin koti ja koulu yhdessä tekemässä töitä lapsen hyvinvoinnin eteen. Tähän myös Kirkkonummen kunta on sitoutunut nostamalla kasvatuskumppanuuden yhdeksi johtavaksi arvokseen varhaiskasvatuksen ja opetuksen saralla.

Oma päivämme koostui avointen ovien päivästä, jolloin huoltajat, mummit ja vaarit pääsivät tutustumaan koulun arkeen. Luokissa sai kierrellä ja osallistua tunneille. Itsekin pidin tänään neljännen luokan uskonnon tunnin, jossa pari huoltajaa oli mukana. Kokemus oli erinomainen.

On kuitenkin muistettava, että opettajan reviiri on perinteisesti ollut melko suojattu. Vaikka koulu onkin julkinen paikka ja opetukseen voi tulla tutustumaan periaatteessa koska vaan, on perinteisesti luokan ovet pidetty kiinni. Meillä Vuorenmäessä on jo toimintakulttuurin tasolla kannustettu pitämään ovia auki. Tänään ihan konkreettisesti luokkien ovet olivat auki. Kenelle tahansa meistä on haasteellinen tilanne se, että joku seuraa jokaista sanaasi ja elettäsi. Olenkin erittäin ylpeä opettajistamme, jotka lähtivät avoimin mielin pitämään ovia auki. ISO kiitos heille.

Toinen tapahtuma, jolla päivää juhlistettiin oli kodin ja koulun ilta. Veikkolan Koti ja Koulu -yhdistys tarjoili erinomaista iltapalaa paahtopaisteineen kaikkineen koulun ruokasalissa ja ilta päätettiin kylän oman näyttelijäsuuruuden ja koulun hyvän yhteistyökumppanin Eija Ahvon ja Kartanoteatterin Vahtikoiran vapaapäivä -konserttiin. Show oli upea ja koulun uusi sali pääsi oikeuksiinsa valoineen kaikkineen. Suurkiitokset Eijalle ja hänen hienolle tiimilleen.

Päivä oli erinomaisen onnistunut. Tästä on hyvä lähteä suunnittelemaan tulevaa kodin ja koulun yhteistyötä. Olen luvannut, että kodin ja koulun laadukkaan yhteistyön suunnitelma tullaan tekemään aikanaan ja sen pohjaksi käydään Vuorenmäen oppimiskeskuksen arvokeskustelu. Päiväkotikin on sitoutunut mukaan hankkeeseen.

Meillä on hieno koulu, taitavat opettajat, upeat oppilaat ja toimeliaat vanhemmat. Tästä ei voi syntyä kuin hyvää jälkeä. Kiitokset kaikille. Illan aikana meitä taisi vierailla hieman yli 300 ihmistä ja illan konserttiinkin jäi vielä yli 200. Komeita lukuja.