"...että oppimasta koskaan lakkaa en"

"Opettaa ja kasvattaa" määrittelee perusopetuslaki perusopetuksen tehtävät. Sen vuoksi myös tämän uuden blogini otsikko on "Koulua ja kasvatusta". Pyrin kirjoittamaan niin, että Vuorenmäen koulun arki välittyisi huoltajille ja muille kiinnostuneille. Toisaalta pyrin kirjoittamaan niin, että opetuksen ja kasvatuksen yleiset teemat olisivat monipuolisesti esillä.

Tänään alkoi Kirkkonummella taas uusi kouluvuosi. Omassa koulussani tuo vuosi ei ollut mikä tahansa vuosi, vaan koulumme kaikkien aikojen ensimmäinen. Nämä tänään kouluumme astelleet lapset ovat Vuorenmäen koulun ensimmäiset oppilaat. Tulevaisuudessa, kun Veikkolaan on jo kenties rakennettu kolmaskin koulu, he voivat yhä muistaa olleensa ne ihan ensimmäiset vuorenmäkeläiset.

Rehtorina olen iloinen, että koulupäivä meni kaikin puolin sujuvasti ja hyvin. Siitä iso kiitos kuuluu ammattitaitoiselle henkilökunnallemme. Pientä säätöä jouduimme vielä tekemään ruokailuvuoroihin, sillä pöytien ja tuolien määrää tullaan vielä lisäämään, jotta sali vetäisi puoli koulua kerrallaan. Ensimmäinen päivä on aina harjoittelua ja pieniä "lastentauteja" uudessa rakennuksessa aina on.

Koulupäivä eteni opettajien johdolla luokkatovereihin, uusiin opettajiin ja avustajiin tutustuen, sekä koulun rajoja kierrellen. Päätimme ensimmäisen koulupäivämme Vuorenmäen uudessa oppimiskeskuksessa yhteiseen tilaisuuteen, jossa koko koulun henkilökunta esiteltiin: opettajat, avustajat, laitoshuoltajat ja keittiön henkilökunta. Turvallisuutta lisää se, että heti tullaan tutuiksi. Meillä Vuorenmäessä tavoitteena on, että kaikki voisivat tuntea kuuluvansa yhteen suureen perheeseen.

Yhteinen tilaisuutemme päätettiin Petri Virtasen lauluun "Minun ystäväni", jonka sanat kertovat kauniilla tavalla, paitsi ystävyydestä, myös elinikäisestä oppimisesta:

"Minun ystäväni on kuin villasukka,
joka talvella lämmittää.
Ja minun ystäväni on kuin niitynkukka
joka saa minut hymyilemään.
Ota kädestä kiinni tule kanssani rantaan,
vien sinut katsomaan,
miten aurinko laskee puiden taakse
ja saa taivaan punertamaan.

Minä olen vielä pikkuinen ja siksi tahtoisin
oppia tään maailman paljon paremmin.
Ja kun mä sitten joskus olen aikuinen
niin toivon että oppimasta koskaan lakkaa en."