Tunnustusta blogilleni

Vaikka alkuvuosi on mennyt blogin suhteen varsin hiljaisesti ja bloggaava kollegani Martti Hellström kuittasikin jo kerran Twitterissä, että "Vuorenmäen koulussa on edelleen joulu", blogini on kuitenkin saanut myös mukavaa tunnustusta. Tuoreessa Opetus2000 -sarjan kirjassa Verkosto vahvaksi, blogini mainitaan yhtenä kolmesta rehtorien pitämistä blogeista. Olen tästä huomiosta luonnollisesti kiitollinen. Se myös osittain sai minut taas aktivoitumaan ja kirjoittamaan.



Tämän alkaneen vuoden kuluessa bloggaavien rehtoreiden määrä on myös kasvanut ja olenkin lisännyt omaan reksiblogien luettelooni, blogini kylkeen, Mäntsälän Riihenmäen rehtorin Saija Hellströmin blogin. Kannattaa tutustua Saijan ensimmäiseen bloggaukseen. Rehtorin työ on luonteeltaan sellaista, että moni meistä törmää vuorokauden sisällä olevien tuntien (toistaiseksi vielä 24) tuomaan rajoitteeseen. Kaikkea ei vaan aina ehdi. Saijakin on vasta päässyt alkuun, mutta odotamme jo nyt mielenkiinnolla jatkoa.

Mikä meitä reksejä sitten oikein pitää kiireisenä? Itselläni tämä alkuvuosi on mennyt hyvin pitkälle ihmisten parissa. Olen irrottanut enemmän aikaa oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön kohtaamiseen. Tosiasiassa, henkilöstö on varmasti se, joka on välillä joustanut näiden kahden muun kustannuksella. Olen kuitenkin yrittänyt tarjota työpanostani perheiden moninaisiin tarpeisiin käydä keskustelua lasten koulunkäynnistä, olen istunut oppilaiden kanssa pohtimassa ystävyyssuhteita, koulun sääntöjä jne. Hallinto on sitten hoitunut siinä sivussa -iltaisin. Olen kuitenkin nähnyt tärkeäksi sen, että ihminen kohdataan sillä hetkellä kun siihen on tarvetta, eikä parin viikon päästä. Heti on pakko myöntää, että n. 400 oppilaan koulussa tämä ei täysin ole mahdollista. Varmasti on myös karuja epäonnistumisia siinä, että aikatauluja ei ole saatu sopimaan. Yritystä kuitenkin on ollut.

Alkuvuonna on myös ollut monenlaista kivaa yhteistä, joka on osaltaan vienyt aikaa, mutta toisaalta myös luonut tunnelmaa. Yksi tällainen hauska tapahtuma oli koulumme talviliikuntapäivä juuri ennen hiihtolomaa. Päivän aikana jokainen oppilas pääsi osallistumaan ja hauskaa taisi olla kaikilla. Lajit oli valittu niin, että valmiita mestareita ei ollut. Oli mm. tandemhiihtoa, lumenkeruukisaa, tarkkuusheittoa ja hankisalibandya. Yksi kaikkein hauskimmista jutuista oli jälleen opettajien ja oppilaiden välinen ottelu -tänä vuonna norsupalloa. Viime vuonna pelasimme harjapalloa. Kukaan ei enää muista lopputulosta, mutta hauskaa oli kaikilla. Sekä opettajat että oppilaat tuulettivat näyttäviä tuuletuksia. Tuomaripeliltäkään ei täysin vältytty, mutta kentältä poistuttiin hymyssä suin ja kättelyiden kautta.



Pidin itsekin pitkästä aikaa hiihtoloman ja heittäydyinkin lomille oikein kunnolla. En lukenut sähköpostia tai ammattikirjallisuutta. Puhelinkin oli poissa päältä. Kun tällaiselta lomalta palaa, töitä tietysti riittää. Tämän viikon olen ottanut kertynyttä sumaa kiinni. Viikossa sain kiinni sähköpostin, hallintopäätösten ja henkilöstöpäätösten suman (=henkilöstön lyhyet virkavapaat > opettajahan on sairaanakin virkavapaalla, josta tehdään päätös), Helmi -viestit ja sain maksettua jopa kertyneet laskut. Siinä sivussa pidin useita oppilaspalavereita, tapasin huoltajia, pidin 10 oppituntia jne. Ainoa, jossa en vielä päässyt lomaa edeltävään tilaan, oli lomakilot. Niitä pudotetaan vielä muutama viikko ;-)

Yhteistyön viikko Veikkolan campuksella

Kuluva viikko on ollut poikkeuksellisen kiireinen, mutta myös poikkeuksellisen hyvä. Päivät ovat venyneet pitkiksi, mutta loistavia asioita on tapahtunut.

 Viikon ensimmäinen kohokohta oli Veikkolan alueen Koti ja koulu -yhdistyksen kokous maanatai-iltana. Olen muutaman kerran vieraillut kokouksessa, mutta aina vain kertomassa jotain kouluun liittyvää asiaa. Nyt istuin lähes koko illan, tasavertaisena jäsenenä, kommentoiden ja tuoden oman asiantuntemukseni käyttöön. Tähän pitäisi enemmän olla aikaa. Kokous oli hyvin antoisa.

Veikkolan Koti ja koulu -yhdistys on toiminut pitkään. Perinteisenä toimintamuotona on ollut rahan kerääminen koulun kerhoja varten. Tästä toiminnosta luovuttiin vuosi sitten. Työ oli työlästä ja tekijöitä vähän. Tänä vuonna tekijöitä on ilmaantunut lisää ja työ on lähtenyt uuteen nousuun. Ihan selvää tässä muutostilanteessa ei ole ollut se, mikä olisi yhdistyksen missio kerhojen jälkeen? Tuohon kysymykseen lähdimme yhdessä ideoimaan vastausta.

Vähitellen keskustelussa alkoi yhä useammin vilkkua sellaisia asioita kuin osallisuus, syrjäytymisen ehkäisy, perheiden tukeminen, kasvatuskumppanuus. Koulumme yhteysopettaja, Eeva, oli juuri seuraavana päivänä menossa kasvatuskumppanuuskoulutukseen ja aihe oli ajankohtainen. Kasvatuskumppanuuden ajatus löytyy myös kunnan strategiasta. Se on keskeisintä aluetta varhaiskasvatuksen ja opetuksen saralla. Tästä syystä olinkin suunnattoman iloinen keskustelusta ja siitä, että keskustelun päätteeksi formuloimme yhdistyksen tulevaisuuden tavoitteeksi "kasvatuskumppanuuden tukemisen". Hieno tavoite ja silti ihan konkreettinen.

Ideoimme jo hienoja yhteistyökuvioitakin koulujen välille. Puhuimme kestävän kehityksen messuista, jotka yhdistäisivät koulut, koulujen oppilaat, opettajat ja huoltajat. Ideana oli, että messut järjestettäisiin siten, että kukin luokka toteuttaisi yhden standin, mutta myös huoltajat ottaisivat vastuuta tapahtumasta. Huoltajien tehtävänä olisi olla mukana tapahtumassa esittelemässä oppilaiden tuotoksia lasten kanssa. Näin opettajia ei välttämättä edes velvoitettaisi enää illalla tapahtumaan. Heidän työnsä olisi tehdä työ koulussa.

Idea on Vihdin Kuoppanummen koululta, joka järjesti vastaavat messut tänä syksynä. Luin tänä syksynä myös helsinkiläisten koulujen some -messuista (sosiaalisen median messut), joissa oppilaat esittelivät huoltajille erilaisia sosiaalisen median sovelluksia. Tapahtumassa oli esillä myös sosiaalisen median opetuskäyttö. Tässäkin on hyvä idea.

Tänään tehtiin taas Veikkolassa hyvää yhteistyötä koulujen (Veikkolan koulu ja Vuorenmäen koulu) välillä. Olimme ideoineet Veikkolan aluetiimissä (kummankin koulun rehtorit ja apulaisrehtorit) ns. puolikkaan veson (=3 tunnin virkaehtosopimuksen velvoittaman koulutuksen). Opettajat olivat jo etukäteen saaneet valita oppiaineryhmän mihin he menivät. Ryhmissä sitten pohdittiin yhteistyön merkitystä koulujen välillä, nivelvaiheiden sujumista (eskari-1lk., 6.lk.-7.lk.), aineopettajien odotuksia luokanopettajien opetukselle 1-6 luokilla jne. Tärkeimpänä tehtävänä illan aikana oli ideoida yksi konkreettinen yhteistyöidea koulujen välille kussakin ryhmässä. Idea tuli liittyä kunkin ryhmän oppiainekokonaisuuteen ja opetussuunnitelman aihekokonaisuuksiin.

Ryhmiltä tuli huikeita ideoita. Kaikki ideat olivat suoraan arkeen vietävissä. Opettajat olivat selvästi innoissaan yhteistyöstä kollegoiden kanssa ja ryhmissä oli aistittavissa hyvää pöhinää. Tilaisuuden jälkeen nousikin ajatuksia siitä, että tästä tehtäisiin jokavuotinen perinne Veikkolan campukselle. Lanseerasin itse tuon viimeisen termin -Veikkolan campus. Veikkolan yhtenäiskoulu ja Vuorenmäen koulu vain muutaman sadan metrin päässä toisistaan muodostavat lähes yhtenäisen campusalueen, jonka osaaminen oli tänään hyvässä käytössä. Päätimme myös pitää yhteisiä opinpajoja, joissa opettajat opettaisivat toisiaan. Kukin saisi opettaa omaa erityisosaamisaluettaan. Näin Kirkkonummen kunnan ajatus oppimiskeskuksista muutuisikin ajatukseksi osaamiskeskuksista. Veikkolan campuksen osaamiskeskuksen väki oli tänään parhaimmillaan. Kiitos siitä ihan jokaiselle.

Nimetön posti

Sain tänään kirjeen, joka oli nimikoitu vain "REHTORI VUORENMÄEN KOULU". Kirjekuori sisälsi nimettömänä lähetetyn lehtileikkeen Ilta Sanomien artikkelista Puukkoja, lääkkeitä, raketteja lauantain 18.8. lehdestä. Juttu referoi opettajien kauhukertomuksia siitä, mitä he ovat vuosien varrella löytäneet oppilailta. Muistan otsikon. Muistan mitä silloin ajattelin. Palaan siihen kohta.

Olen luonteeltani hyvin optimistinen. Joskus ehkä liiankin optimistinen. En lähtökohtaisesti ajattele pahaa kenestäkään. Uskon siis vilpittömästi, että postin lähettäjällä on ollut hyvä ajatus. Ehkä hän on halunnut varoittaa minua tai muuten vaan lähettää postin, joka koskee koulumaailmaa. Se lähettäjän motiiveista.

Minun oli alunperinkin tarkoitus kirjoittaa koulun alkaessa tästä median tavasta tehdä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Joka vuosi kun koulu elokuussa alkaa, kaivetaan ensimmäiseksi esille koulukiusaaminen, opettajien kertomukset kauhuvanhemmista, -oppilaista tai toisinpäin. Tämä on tuttua, mutta ensimmäistä kertaa tänä vuonna itse havahduin siihen, miten tällaiset kertomukset vaikuttavat koulun ja kodin yhteistyöhön.

Meilläkin puhutaan paljon kasvatuskumppanuudesta. Tänäkin syksynä koulutamme neljä opettajaa kasvatuskumppanuuskoulutuksessa. Puhumme paljon kodin ja koulun yhteistyöstä. Olen alusta asti sanonut hyvän koulun syntyvän yhteisestä työstä. Tarvitaan aitoa dialogia kodin ja koulun välille. Siihen olemme valmiita.

Tästä syystä minua loukkaa median tapa nostaa aina nämä kielteiset kokemukset esille. Aivan kuin niin kodeissa kuin kouluissakin vain mietittäisiin seuraavaa iskua vasten kasvoja. Olen itsekin työskennellyt kahdeksan vuotta mediassa. Tiedän, että näitä kauden teemaan liittyviä juttuja pitää olla ja joskus aiheita on vaikea keksiä, mutta silti. Mitä tällainen keskustelu rakentaa?

Mieleni tekisi lainata erään puolueen vanhaa vaalislogania: "Vastakkainasettelun aika on ohi". Kunpa olisikin. Siihen meillä on Vuorenmäessä kaikki eväät. Meillä koululla on innokkaita opettajia, meillä on toimiva Koti ja koulu -yhdistys, yhteistä tahtoakin. Tänään viimeksi olen neuvotellut Koti ja koulu -yhdistyksen puheenjohtajan kanssa tulevista yhteistyökuvioista.

Ensi viikolla on koko koulun vanhempainilta. Syyskuussa on luvassa kodin ja koulun päivä ja koululla ovet ovat avoimet vanhempien vierailulle luokissa. Syksyllä tarjoamme vanhempainvartteja kevään tavoitekeskustelujen lisäksi. Kirjoitan blogia Teille hyvät vanhemmat. Olen sanonut, että aina saa soittaa jos joku asia painaa mieltä -mielellään kouluun liittyvä ;-) Pistetään yhdessä kampoihin noille median puheille ja aloitetaan vallankumous kodin ja koulun yhteistyössä.

ps. Vielä tuohon tämän päivän postiin. Kiitos siitä. Sain siitä kannustimen kirjoittaa aiheesta, jonka olin jo haudannut. Yleisesti ottaen vaan toivon aina yhteydenottoja omalla nimellä. On mukavampi jatkaa keskustelua kun tietää kenen kanssa on keskustelun avannut.

Arvokeskustelua

Kävimme eilen Vuorenmäen opettajien kanssa hyvän keskustelun aamun aloitukseksi arvoista. Meillähän on tulossa koko oppimiskeskusta (koulu ja päiväkoti) koskeva suuri arvoilta 18.10.2011. Tähän iltaan on kutsuttu kaikki niin koulun kuin päiväkodinkin huoltajat ja työntekijät. Tarkoitus on yhdessä luoda suuntaviivoja sille, mihin suuntaan koulua lähdetään kehittämään. Arvojen tulisi olla voimakkaasti toimintaa suuntaavia niin, että niiden varassa opettajan tai päiväkodin työntekijän on turvallista tehdä työtänsä koskevia päätöksiä. Ne antavat luvan toimia.

Opetussuunnitelma on koulun toimintaa määrittävä asiakirja, jossa myös puhutaan arvoista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 määrittelee perusopetuksen arvopohjaa seuraavasti:

Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.

Opetussuunnitelman perusteissa myös sanotaan, että:

Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen.

Omassa keskustelussamme nousivat voimakkaasti esiin hyvin perinteiset arvot: turvallisuus, vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Toisaalta halusimme nostaa keskiöön myös muutamia ns. "huippuarvoiksi" nimeämiämme arvoja (vrt. huippu > Vuorenmäen koulu). perusarvot ovat niitä, jotka rakentavat perustan toiminnalle. Nämä "huippuarvot" olisivat niitä, jotka määrittäisivät jollain tavalla tulevaisuuden visiota ja haasteita -suuntaa, mitä kohti ollaan menossa. Huippuarvoiksi nousivat mm. luovuus ja innovatiivisuus.

Myös oppilaiden kanssa on luokissa käyty arvokeskustelua opetussuunnitelman hengen mukaisesti. Tiistain arvokeskustelussa kuuntelemme huoltajia ja yritämme myös vetää jollakin tavalla kaiken yhteen. Haasteellinen tehtävä, mutta uskon vahvasti siihen, että meillä on hyvät mahdollisuudet onnistua.

Toivotan omasta puolestani kaikki koulun ja päiväkodin huoltajat sankoin joukoin mukaan keskusteluun. Koti ja koulu -yhdistys on luvannut tarjota kahvia. Kiitos myös heille.

Kodin ja koulun päivästä hyvä kokemus

Tänään vietettiin valtakunnallisesti ensimmäistä Kodin ja koulun päivää. Mukaan oli osallistunut lähes 400 koulua. Hankkeen takana ovat Opetushallitus, Suomen Vanhempainliitto, Suomen Rehtorit ry sekä ruotsinkielinen Förbundet Hem och Skola i Finland. Päivän teemana oli lapsen vahva tuki. Voiko olla mitään merkittävämpää kuin koti ja koulu yhdessä tekemässä töitä lapsen hyvinvoinnin eteen. Tähän myös Kirkkonummen kunta on sitoutunut nostamalla kasvatuskumppanuuden yhdeksi johtavaksi arvokseen varhaiskasvatuksen ja opetuksen saralla.

Oma päivämme koostui avointen ovien päivästä, jolloin huoltajat, mummit ja vaarit pääsivät tutustumaan koulun arkeen. Luokissa sai kierrellä ja osallistua tunneille. Itsekin pidin tänään neljännen luokan uskonnon tunnin, jossa pari huoltajaa oli mukana. Kokemus oli erinomainen.

On kuitenkin muistettava, että opettajan reviiri on perinteisesti ollut melko suojattu. Vaikka koulu onkin julkinen paikka ja opetukseen voi tulla tutustumaan periaatteessa koska vaan, on perinteisesti luokan ovet pidetty kiinni. Meillä Vuorenmäessä on jo toimintakulttuurin tasolla kannustettu pitämään ovia auki. Tänään ihan konkreettisesti luokkien ovet olivat auki. Kenelle tahansa meistä on haasteellinen tilanne se, että joku seuraa jokaista sanaasi ja elettäsi. Olenkin erittäin ylpeä opettajistamme, jotka lähtivät avoimin mielin pitämään ovia auki. ISO kiitos heille.

Toinen tapahtuma, jolla päivää juhlistettiin oli kodin ja koulun ilta. Veikkolan Koti ja Koulu -yhdistys tarjoili erinomaista iltapalaa paahtopaisteineen kaikkineen koulun ruokasalissa ja ilta päätettiin kylän oman näyttelijäsuuruuden ja koulun hyvän yhteistyökumppanin Eija Ahvon ja Kartanoteatterin Vahtikoiran vapaapäivä -konserttiin. Show oli upea ja koulun uusi sali pääsi oikeuksiinsa valoineen kaikkineen. Suurkiitokset Eijalle ja hänen hienolle tiimilleen.

Päivä oli erinomaisen onnistunut. Tästä on hyvä lähteä suunnittelemaan tulevaa kodin ja koulun yhteistyötä. Olen luvannut, että kodin ja koulun laadukkaan yhteistyön suunnitelma tullaan tekemään aikanaan ja sen pohjaksi käydään Vuorenmäen oppimiskeskuksen arvokeskustelu. Päiväkotikin on sitoutunut mukaan hankkeeseen.

Meillä on hieno koulu, taitavat opettajat, upeat oppilaat ja toimeliaat vanhemmat. Tästä ei voi syntyä kuin hyvää jälkeä. Kiitokset kaikille. Illan aikana meitä taisi vierailla hieman yli 300 ihmistä ja illan konserttiinkin jäi vielä yli 200. Komeita lukuja.

Laadukasta yhteistyötä

Pidimme tänään Vuorenmäen koulun ensimmäisen vanhempainillan. Vanhempainilta on eräänlainen koulun käyntikortti. Uudelle koululle ensimmäinen vanhempainilta on vielä suurempi asia, kun kaikki eivät vielä tunne toisiaan. Vanhempainilta määrittää hyvin paljon siitä, millä mielellä koululla ollaan suhteessa koteihin.

Olen itse aina pitänyt hyvää yhteistyötä kotien kanssa tärkeänä. En osaa itse arvioida, olenko aina tehnyt sitä, mutta yritys on ainakin ollut kova. Pidän yhteistyötä suuressa arvossa, kuten edellisistä blogiposteista voi lukea ja yhteistyö huoltajien kanssa on yksi kaikkein tärkeimmistä koulun yhteistyön muodoista. Kun puhumme Kirkkonummella kasvatuskumppanuudesta, meidän on myös osoitettava, että nuo sanat ovat totta.

Suurin jännitys illan aluksi varmasti kohdistui siihen, että tekniikka toimii. Meillä on koululla kaiken maailman avaruusteknologiaa, jota kukaan ei vielä osaa käyttää. Olin vanhana bändiläisenä viritellyt ihan perinteiset mikserikuviot kuntoon tosin sillä erotuksella, että nyt minulla oli sellainen hieno langaton "uutismikrofoni" johon puhuin. Ja minähän puhuin. Tosin yllätin itsenikin puhumalla 10 minuuttia vähemmän kun olin suunnitellut. Se oli tietysti pelkästään positiivista. Jäipähän luokkiin enemmän aikaa keskustelulle. Opettajat jatkavat nimittäin parhaillaan luokissa.

Vanhempainilta 30.8.2011 lyhennetty

View more presentations from Esa Kukkasniemi

Jälkihuomautus:
Diaesityksessä puhutaan tahtotilastamme tehdä yhteistyötä "hieman paremmin, hieman henkilökohtaisemmin ja hieman monipuolisemmin". Korostan, että kyse on omasta tahtotilastamme -ei missään nimessä siitä, että pyrkisimme vertaamaan itseämme muihin.

Mitä meiltä odotetaan? osa 2

Edellinen blogilastuni koski ympäröivän yhteiskunnan odotuksia koulua kohtaan. Nyt mennään hieman enemmän mikrotasolle.

Kirkkonummen kunta on laatinut kunta- ja palvelustrategian, joka määrittää oman kuntamme odotuksia ja tavoitteita. Strategia on laadittu niin, että jokaiselle kunnan tulosyksikölle on kirjattu vain muutamia tavoitteita. Ainoastaan keskeisimmät on siis kirjattu.

Sivistyskeskuksen kohdalta löytyvät esi- ja alkuopetuksen sekä perusopetuksen tavoitteet. Strategiassa puhutaan yhtenäisestä oppimispolusta ja pedagogisista oppimiskeskuksista. Lisäksi mainitaan tavoitteena, että jokainen alkuopetuksen oppilas voisi osallistua, perheen niin halutessa, aamu- ja iltapäivätoimintaan.

Tuo viimeinen tavoite on varsin haasteellinen. Meillä Vuorenmäessäkin iltapäivätoiminnassa on 43 lasta. Suurimman haasteen aiheuttavat tilat.

Jos kuitenkin hetki pysytään noissa muissa tavoitteissa. Yhtenäinen perusopetus on Veikkolassa toteutunut jo pitkään. Onhan Veikkolan koulu yhtenäinen peruskoulu, jossa on luokkia ensimmäisestä yhdeksänteen. Yhtenäisen oppimispolun visioon kuuluu myös ajatus esiopetuksen ja koulun yhteistyöstä. Veikkolan alueella on useita päiväkoteja melko hajallaan. Vuorenmäen kohdalla on nyt yksi päiväkoti tuotu saman katon alle uuden koulun kanssa. Koulun ja päiväkodin yhteistyölle on kovat odotukset. Vuoden 2012 syksyyn mennessä Vuorenmäessä pitäisi aloittaa yhtenäinen ns. alkuluokka. Olisiko se yhteinen eskari ja ekaluokka vai peräti eskari - tokaluokka, on vielä epäselvää. Mallia kehitellään parhaillaan. Tavoitteena olisi joka tapauksessa yhä entuudestaan madaltaa kynnystä esikoulun ja koulun välillä.

Yksi iso strateginen päämäärä on kokonaan kirjaamatta kunta- ja palvelustrategiaan. Kirkkonummella puhutaan hyvin voimakkaasti kasvatuskumppanuudesta kodin ja koulun välillä. Tämä on hieno tavoite. Koti ja koulu yhdessä, kumppaneina, jakaisivat vastuun lapsen kokonaisvaltaisesta kasvatuksesta. Toteutuakseen tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Se edellyttää molemminpuolista kunnioitusta ja arvostusta, toisen mielipiteiden kuuntelua ja toisen asemaan asettumista.

Parhaimmillaan kasvatuskumppanuus kuitenkin luo lapselle pohjan, jonka varaan hänen on hyvä ja turvallista rakentaa elämänsä. Hän tietää, että koti ja koulu jakavat samat tavoitteet ja tekevät yhteistyötä lapsen hyvän elämän eteen.

Suomen Vanhempainliiton tuoreen tutkimuksen mukaan, 88,3% kodeista odottaa tiivistä yhteistyötä kodin ja koulun välille. Maaperä kasvatuskumppanuudelle on siis ainakin kotien puolesta olemassa. Koulun puolesta kasvatuskumppanuus ei kuitenkaan välttämättä tarkoita entisestään lisääntynyttä työmäärää vaan ennen kaikkea mielentilaa -tapaa ajatella asioita eri tavalla. Kumppaneina me voimme yhdessä merkittävästi helpottaa niin opettajan kuin vanhemmankin kasvatustehtävää.

On päivänselvää, että kasvatusvastuu kuuluu pääasiassa kodeille, mutta koska lapsi viettää merkittävän osan valveillaoloajastaan koululla, lankeaa koulullekin luonnollisesti osa tuosta kasvatustehtävästä. Toivon mutkatonta ja avointa yhteistyötä kotien kanssa. Toivon, että voimme puolin ja toisin vahvistaa luottamuksen ja hyvän yhteistyön ilmapiiriä tälläkin saralla. Alku on ainakin vaikuttanut erittäin hyvältä. Kiitos ensimmäisen viikon yhteydenotoista. Jatketaan eteenpäin rinnakkain -kasvatuskumppaneina.