sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Verkko-oppimisalusta vai avoin verkko?

Kirjoitin edellisen kirjoitukseni avoimuudesta ja jakamisen hienoudesta lähinnä koskien opettajia ja opetusalan toimintakulttuurin muutosta. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön puutuin muutama viikko sitten. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on noussut erittäin ajankohtaiseksi teemaksi monessa muussakin blogissa. Mm. sosiaalisen median opetuskäytön pioneerit Harto Pönkä ja Anne Rongas ovat käsitelleet aihetta omissa blogeissaan.

Tämä kirjoitus on osittain vastausta tuohon verkossa virinneeseen keskusteluun. Harto Pönkä oli turhautunut prosessin hitauteen suomalaisissa kouluissa. Aiheesta on puhuttu vuosia, mutta tulokset ovat edelleen vain hyvin harvojen aktiivisten tekijöiden saavutuksia. Edelleen tvt:n käyttöä pidetään tulevaisuuden oppimisena, kuten H.Pönkä kirjoittaa:

"Pääongelma on, että nykyaikaisia tieto- ja viestintätekniikan välineitä kutsutaan Suomessa tulevaisuuden välineiksi ja ympäristöiksi, ja niiden käyttöä kutsutaan tulevaisuuden oppimiseksi. Siis niitä, jotka ovat olleet maailmalla käytössä jo vuosia. Näitä ovat esimerkiksi blogit, wikit, käsitekarttatyökalut ja monet muut yhteistyötä ja oppimista tukevat palvelut."

Olen Harton kanssa täsmälleen samaa mieltä siitä, että puhe tulevaisuuden oppimisesta pitäisi lopettaa. On päivän selvää, että nämä välineet tulisivat olla koulujen aktiivisessa käytössä 2000 -luvun Suomessa. Olisi pitänyt olla jo pitkän aikaa!

Se mistä olen Harto Pönkän kanssa eri mieltä liittyy välineisiin. Harto Pönkä kirjoittaa:

"Pakettiratkaisujen sijasta kannattaa valita kuhunkin tarpeeseen sopivimmat sosiaalisen median palvelut. Yhteistyötä wikissä, oppimispäiväkirjaa blogeissa, käsitteellistä hahmottamista käsitekarttatyökaluilla jne. Näin jokainen työkalu tukee paremmin nimenomaan sitä käyttötarkoitusta, jota varten ne on tehty – so. parempi tuki oppimiselle, vuorovaikutukselle ja tiedonrakentelulle."

Idea on sinänsä oikeansuuntainen. Juuri näin pitäisikin tehdä jos eläisimme täydellisessä maailmassa. Alakoulun rehtorin näkökulmasta ongelmana ovat kuitenkin em. välineiden hyvin monenlaiset käyttöehdot ja ikärajat. Monien palveluiden ikärajana on 13 vuotta. Oheisiin palveluihin rekisteröityminen vaatisi lisäksi alle 18 -vuotiaan kohdalta luvan huoltajalta. Kaikilta ei tuota lupaa varmasti heltiäisi jos koulu on vähänkin suurempi. Opetussuunnitelman mukaisen opetuksen tulisi kuitenkin koskea kaikkia oppilaita tasapuolisesti.

Hyvä kompromissiratkaisu tässä tilanteessa on pedagoginen oppimisalusta. Vaikka olen Harto Pönkän kanssa samaa mieltä Moodlesta, vaihtoehtoja on muitakin. Oleellista on, että tällaisen verkko-oppimisalustan "suojissa" päästään käyttämään parhaassa tapauksessa samoja sosiaalisen median tekniikoita kuin "oikeassa elämässäkin" (lue: avoimessa verkossa). Oppimisalustan käyttöön ei kuitenkaan tarvitse kysellä lupia. Se on oppimisympäristö muiden joukossa. Sen julkisuutta voi säädellä helpommin kuin monen avoimen sosiaalisen median välineen. Tämä taas luo käyttöön kaivattua turvallisuutta. Päästään harjoittelemaan tutussa ja turvallisesti rajatussa ympäristössä. Eihän autokoululaisiakaan laiteta suoraan moottoritielle. Olen itse ainakin ajellut ensimmäiset huterat kytkimen nostoni Otaniemen teekkarikylän parkkipaikalla.

Tärkeintä on opettajan halu käyttää verkon mahdollisuuksia opetuksessaan. On mielestäni melko yhdentekevää, mikä tuo valittu väline on, jos se tarjoaa monipuolisen repertuaarin erilaisia vaihtoehtoja. Tärkeää on, että verkko-oppimisalustaa ei nähdä vain työkirjana verkossa. Se ei mielestäni täytä nykyaikaisen verkko-oppimisen kriteerejä. Nykyaikaiseen verkko-oppimiseen kuuluu tiedon rakentelu, uuden tiedon luominen, jakaminen jne. -vaikka sitten tutussa ja hieman rajatussa ympäristössä.

10 kommenttia:

  1. Voisitko laittaa blogiisi mahdollisuuden tilata tekstit RSS-syötteinä?

    Olisi niin paljon helpompaa lukea kirjoituksesi omasta outlookista kuin yrittää muistaa käydä erikseen täällä blogissa katsomassa onko mitään uutta.

    VastaaPoista
  2. Harto joutuu kasvattamaan sietokykyään vielä pitkään. Opetuksen historia osoittaa, että suurin osa innovaatioists jalkautuu kouluun vasta kun ne on hyväksytty kaikkialla muualla.

    VastaaPoista
  3. Hyvä Lukija

    Blogini RSS -syötettä olet alusta saakka voinut tilata yläpalkin oranssista RSS -logosta. Tarjolla on sekä RSS- että Atom -syöte.

    t. Esa

    VastaaPoista
  4. Ja Martti,

    Jotenkin tuntuu, että sosiaalinen media on aika laajasti "hyväksytty muualla", mutta koulu on vielä aikalailla somen esihistoriassa. Ei saisi olla niin, että kun tulee kouluun, tuntee tulevansa museoon.

    VastaaPoista
  5. Hei!

    Martti, mun sietokyky ei ole koetuksella. :) Ymmärrän kyllä yksittäisten opettajien kohdalla syyt esim. sihen, ettei käytä sosiaalista mediaa opetuksessa. Olen suhteellisen hyvin perillä niistä kouluttajana. Eri asia on pyrkiä saamaan tilanteeseen muutosta (minun mielestä parempaan suuntaan).

    Esa, kiitokset tästäkin kirjoituksesta! Olen luonnollisesti samaa mieltä, että lapset tarvitsevat turvallisen ympäristön some-taitojen oppimiseen ja harjoitteluun. Ne ovat taitoja, joita he varmasti elämässään tarvitsevat. Kaikkea ei kuitenkaan opita suojatuissa ympäristöissä. Jossain vaiheessa, kun kokemus ja taidot riittävät, on siirryttävä myös julkisiin ympäristöihin. Toivottavasti koulut (/kunnat) hankkivat jatkossa enemmän omia some-alustoja käyttöönsä.

    VastaaPoista
  6. Mukavaa kun kävit kommentoimassa, Harto. Ilman muuta "siipien kantavuutta" pitää päästä kokeilemaan myös julkisiin ympäristöihin. En vain ole ihan varma, onko alakoulu vielä se paikka. Asteittain, vähitellen avoimempaan suuntaan.

    VastaaPoista
  7. Alakoulu se ei ehkä ole, paitsi suojatuissa some-ympäristöissä. Ja luonnollisesti sääntöjen mukaan, eli alaikäisiltä tarvitaan vanhempien hyväksyntä, jos oppilas rekisteröityy johonkin kaupalliseen palveluun (sen lisäksi, että ikäraja ei ole esteenä käytölle).

    VastaaPoista
  8. Juuri näin. Olen kyllä hyvin tietoinen siitä, että jo viime vuoden Lapsen ääni -tutkimuksessa peräti 56% 10-12 -vuotiaista ilmoitti käyttävänsä Facebookia. Luku on nyt todennäköisesti jo paljon suurempi. Koulu ei kuitenkaan voi lähteä ylittämään ikärajoja, tai muitakaan käyttöehtoja -edes pedagogisin perustein.

    VastaaPoista
  9. Laitanpa muillekin palstaa seuraaville linkin kirjoitukseeni lasten netinkäytöstä, joka sai alkunsa edellisestä Esan kommentista:
    http://harto.wordpress.com/2011/10/20/lapset-netissa-yli-puolet-rikkoo-facebookin-kayttoehtoja-vanhempien-tietamattako/

    VastaaPoista
  10. Kiitos, Harto. Blogosfääri toimii juuri näin, asiat linkittyvät toisiinsa.

    VastaaPoista