perjantai 14. kesäkuuta 2013

Lukujärjestys 2013-2014 - hyvä kompromissi

Kirjoitin viime keväänä blogiini lukujärjestyksen tekemisestä edelleen mielestäni varsin oivan postauksen otsikolla Shakkimestari (kannattaa kesälukemiseksi vähintäänkin käydä hakemassa postauksen kirjavinkki ;-)

Tänä vuonna lukujärjestystä tehdessäni twiittasin päivittäin hashtagilla #lukujärjestys. Tuota hashtagia seuraamalla saa varsin hyvän kuvan siitä, miten prosessi eteni. On siellä toki muidenkin lukujärjestystwiittejä samassa jonossa ;-)

Tänä vuonna olen erityisen tyytyväinen lukujärjestykseen. Aina joutuu tekemään isoja kompromisseja, jotta koko paletin saa toimimaan, mutta nyt mielestäni lukujärjestystä ohjaa pedagogiikka paremmin kuin aiemmin. Olen yrittänyt entistä rohkeammin käyttää opettajien vahvuuksia hyödyksi. Tämä näkyy erityisesti liikunnan, käsityön ja musiikin kohdalla. Viime vuonna saimme erittäin paljon kannustavaa palautetta siitä, että pienessä määrin tätä ryhmittelyä oli tehty jo viime vuonna. Ensi lukuvuonna kaikki 3-6 luokkien liikunnat ovat alan huippuosaajilla. 5-6 luokkien musiikit on laitettu niille opettajille, joilla on osaamista bändisoitosta ja muut musiikit muuten vaan hyville soittajille.

Käsityön opetus oli tänä vuonna erityisen haasteellinen sijoitettava. Koulussamme on jo 12 käsityön ryhmää sekä tekstiilityössä, että teknisessä työssä. Se tarkoittaa sitä, että helpoimmat sijoituspaikat eli päivien alut ja loput eivät riitä koska kouluviikossa on vain 5 aamua ja 5 iltapäivää. Kun tilojakin on vain yhdet kumpaakin, täytyy väkisin käyttää myös keskipäiviä. Keskipäivällä taas kaikki opettajat ovat tunneilla, mutta koska tn ja ts vaativat kummatkin samaan aikaan yhden opettajan eli yhteensä kaksi opettajaa, tarvitaan yksi ylimääräinen opettaja. Käytännössä Vuorenmäessä tuo ylimääräinen opettaja, joka vapauttaa jonkun muun opettajan oman luokan opetuksesta siksi aikaa kun opettaa käsityötä jollekin muulle, on joko rehtori tai englannin lehtori. Englannin lehtorikin voi vapauttaa opettajan ainoastaan silloin kun hän opettaa koko ryhmää, ei puolta luokkaa. Sijoittelu menee monesti haastavaksi, kuten tänäkin vuonna.

Viime vuoden lukujärjestyksen sijoittelua helpotti suuresti se, että saimme POP -rahalla palkattua ns. resurssiopettajan, joka pystyi muutamalla tunnilla olemaan apuna noissa hankalissa sijoituksissa. Tulevana lukuvuonna meillä on rahoitus resurssiopettajaan vain tammikuun loppuun asti. Näin ollen resurssiopettajan varaan ei voi laskea, koska resurssi loppuu kesken lukuvuoden.

Yhtään tuota lukujärjestystyötä ei helpota se, että palkkarahoja on budjetissa laskettu vain opettajan opetusvelvollisuuden mukaan. Ylitunnit siis venyttävät budjetin melkein väkisinkin yli. Tein tänä vuonna laskelmia ja laskin, että oman koulumme opetuksen järjestäminen vaatii 532 tuntia viikossa, jotta kaikkien opettajien opetusvelvollisuus saadaan täyteen. Tuo on siis laskennallinen minimi. Minimillä lukujärjestyksen tekeminen ei aina ole mahdollista, koska jokainen palanen ei vaan osu ihan mihin vaan kohtaan tuossa palapelissä. Oman kouluni lukujärjestyksessäni noita ylitunteja tuli yhteensä kaikkiaan 16. Suurin osa selittyy sillä, että koulussamme on vain yksi englannin lehtori, jonka opetusvelvollisuus kattaa noin puolet tarpeesta. Ylitunteja tulee siis englannin opetuksen takia väkisin. Opetusta on pakko jakaa myös luokanopettajille, koska yksi lehtori ei pysty kaikkea opettamaan. Koska opettajien palkat on kuitenkin laskettu opetusvelvollisuuden mukaan, yhtälö on hyvin haastava. Em. seikat saavat minut väkisinkin kaipaamaan monien kuntien käyttämää tuntikehysmallia, jolloin koulu saa tietyn laskennallisen määrän tunteja ja sillä on pärjättävä.

Kokonaan oma lukunsa lukujärjestystyössä ovat kuljetusten aiheuttamat raja-arvot. Koulumme 395 oppilaasta yli kolmannes (140 lasta) kulkee bussilla tai taksilla koulumatkansa.Näiden lasten koulupäivä täytyy aina alkaa viimeistään klo 9.00. Koulupäivän loppumisessa on enemmän pelivaraa. Aamulla bussit ja taksit eivät kulje kuitenkaan enää klo 10. Oman koulumme kuljetusoppilaat on pyritty sijoittamaan keskitetysti tietyille luokille, jotta hallinnointi ja lukujärjestystyö olisi helpompaa. Vuosien varrella uusia muuttajia on tullut, eikä kuljetusluokkia voi kasvattaa loputtomasti, niinpä meillä on myös luokkatasoja, joilla on kaikilla kolmella rinnakkaisella luokalla kuljetettavia.

Lukujärjestyksen kiemuroista voisi kirjoittaa vaikka kirjan. Nyt on kuitenkin juhlan aika! Lukujärjestys on jälleen kerran valmis! Kun viikon pakertaa vain yhtä asiaa, tekee ylipitkiä päiviä ja joskus öitäkin, aloittaa muutaman kerran alusta jonkun umpikujan takia ja kuitenkin vihdoin saa viimeisen palan sijoitettua, tunne on kieltämättä hyvä. Lukujärjestys kun on kuin käänteinen palapeli. Yleensä palapelit helpottuvat loppua kohden, kun palat vähenevät. Lukujärjestyksen tekeminen taas vaikeutuu koko ajan, mitä vähemmän paloja on jäljellä. Monesti sen yhden viimeisen tunnin sijoitus kestää saman verran kun kolmen ensimmäisen luokkatason sijoitukset yhteensä.

Nyt lukujärjestys on kuitenkin jo lähtenyt eteenpäin kunnan kuljetusvastaavalle kuljetusten järjestämistä varten. Se onkin oma shownsa, mutta sen hoitavat sen alan osaajat. Minä saan nyt keskittyä niihin muihin rehtorin kesätöihin ja hiljalleen alkaa siivota mennyttä lukuvuotta pois pöydältä ja laskeutua kohti viikon päästä alkavaa lomaa ;-)

Ps. Lopuksi haluan vielä lausua kiitokset. Tänä vuonna kiitokset menevät erityisesti Nurmijärven yhteiskoulun rehtori Mikko Jordmanille, joka jälleen sparrasi alkuun Kissi -ohjelman käytössä. Toiset kiitokset menevät loistavalle lounasseuralleni, Leilalle, naapurikoulun erinomaiselle rehtorille ja hyvälle kollegalle. Kollegiaalinen tuki on tärkeää kun tekee sitä vuoden kovinta rypistystä -rehtorin vuoden "lopputyötä".

Ps2. Myös Auroran koulun rehtori Martti Hellström on kirjoittanut tänä keväänä omasta lukujärjestystyöstään. Löydät postauksen täältä.

15 kommenttia:

  1. Hienoa, että musiikkia ja liikuntaa opettavat Vuorenmäessä alansa ammattilaiset, eikä välttämättä oma luokanope. Itseäni kiinnostaisi tietää, miten on englannin laita. Opettaako sitä Vuorenmäen koulussa ensi vuonna kaikille aineenopettaja vai luokanopettajat? Omasta mielestäni olisi todellä tärkeää, että aineenopettajat opettaisivat kieliä ihan alusta asti.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista. Englannin opetuksen suhteen meidän on pakko jakaa tunteja myös luokanopettajille, kuten kirjoitin. Meillä on vain yksi englannin lehtori, eikä hän voi opettaa koko koulun tunteja. Kolmansien luokkien englannin opettaa Noora Malkavaara ja opetan itse yhden neljännen luokan englannin.

    Olemme sen kokoinen koulu, että tuntimme eivät ihan riitä kahdelle englannin lehtorille. Toinen lehtorin virka olisi kenties mahdollinen niin, että virka olisi yhteinen Veikkolan koulun kanssa. Uusia virkaesityksiä ei kuitenkaan toistaiseksi ole tiedossa.

    VastaaPoista
  3. Koska lukuvuoden lukujärjestykset valmistuvat jo alkukesästä, niin olisi kiva, että myös vanhemmat ne pääsisivät näkemään esim. Helmestä jo ennen syksyä (tosin nyt kesällä ei päässyt Helmeenkään, kun tunnukset eivät enää tunnu toimivan). Monet lasten harrastuksista täytyy lyödä lukkoon (ja maksaakin) jo kesän aikana niin olisi hyvä tietää, mistä mihin lapsen koulupäivä kestää.

    VastaaPoista
  4. Helmi -järjestelmä on nyt poissa käytöstä version päivityksen vuoksi. Opettajat päivittävät lukujärjestyksensä Helmeen kun palaavat töihin.

    Koulupäivien pituus on ihan ennallaan. Pääasiassa ne ovat välillä 8-14. Yhdelle kuudennelle luokalle tuli yksi päivä joka kestää klo 15.00 asti.

    Pidätämme kuitenkin vielä kaikki oikeudet muutoksiin kun kuljetusjärjestelyt yms. ovat vielä kesken. Monenlaista muutosta voi vielä tulla.

    VastaaPoista
  5. Minuakin kiinnosta koulunne englannin kielen opetuksen laita. Kirjoitat englannin opettajan opettavan myös koko luokkaa/ryhmää eli eivätkö kaikki englannin tunnit ole ryhmätunteja? Mielestäni englanti (ja kielet ylipäänsä) on aineena niin erityislaatuinen, että koko luokan tunneilla, mikäli oppilaita on parisenkymmentä saati enemmän, ei paljon englannin opiskelusta (=suullistavasta ja osallistavasta opiskelusta) voi puhua...

    VastaaPoista
  6. 3. luokalla kaikki englannin tunnit ovat puolen ryhmän ns. jakotunteja. 4. luokasta ylöspäin vain toinen tunneista on jaettu ja toinen koko ryhmän tunti.

    Meidän rehtoreiden on pidettävä kiinni koulun budjetista. Esittelin edellä Kirkkonummen budjetin laskentakaavan. Rahat tulevat virkojen mukana. Meillä on vain yksi englannin lehtori ja sen mukanaan tuomat palkkarahat. Palkkarahat lasketaan opetusvelvollisuuden mukaan (englannin lehtorilla 20h ja luokanopettajalla 24h viikossa). Kun englannin lehtorimme nyt jo opettaa 24 tuntia eli 4 ylituntia, on helppo ymmärtää, miksi jakoja ei ole enempää ja miksi luokanopettajat opettavat osan englannin opetuksesta.

    Jokainen meistä toivoisi budjetin olevan pohjaton. Se vaan ei sitä ole. Ei se ole muissakaan kunnissa.

    VastaaPoista
  7. En henkilökohtaisesti ymmärrä, mikä englannista tekee niin erityislaatuisen, ettei sitä voi suuremmalle ryhmälle opettaa. Jotenkin toivoisi, että jakoja käytettäisiin enemmän mahdollistamaan tuen tarjoamista yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille tai koulun muuhun vuosittain tärkeäksi katsomaan pedagogiseen kehittämiseen. Minusta tuo on Esa hyvä ratkaisu. On myös ollut hauska seurata lukujärjestyskeskustelua Twitteristä.

    VastaaPoista
  8. Arvovalintoja nämä kaikki ovat. Englannin jakamisen vastaparina saadaan jaot myös joihinkin muihin aineisiin kun jaot ovat keskellä päivää eikä oppilailla voi olla hyppytunteja. Näitä jakoja käytetään erityisesti matematiikkaan ja äidinkieleen juuri mainitsemallasi tavalla.

    VastaaPoista
  9. Kaikessa tosiaan on kyse arvovalinnoista. Ehkäpä joskus voisikin järjestää jonkinlaisen kyselyn, missä selvitettäisiin esim. juuri vanhempien toiveita. Kuinka hyvin vanhempien toiveet kohtaavat koulun arvomaailman kanssa.

    Tämä foorumi on vähän hassu paikka palautteen antamiseen. Kynnys esiintyä omalla nimellä on korkea ja ylipäätään, jos tuntuu, että olisi aiheellista antaa jonkinlaista ei niin positiivista palautetta jostakin kouluun liittyvästä asiasta, niin ei kaikilla riitä rohkeutta esittää asiaa julkisesti esim. vanhempainillassa tai lähettää omalla nimellään sähköpostia. Sitä saa vain hankalan vanhemman maineen. Vuorenmäen koulu on ollut toiminnassa nyt jo pari vuotta, niin eikö olisi jo aiheellista kysyä vanhempien palautetta toiminnasta?

    Itse olen sitä mieltä, että ala-asteella on kolme ydinainetta: matematiikka, äidinkieli ja englanti ja ainakin toivoisin, että juuri näihin kohdennettaisiin jakotunnit (niinkuin kai on tehtykin). Toki erityisen tuen tarpeessa olevien täytyy myös saada apua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten ehkä huomaat, moderoin hieman kommenttiasi. Se ei yleensä ole tapanani, mutta yritän selittää syyn.

      Blogi on selkeästi rehtorin blogi, ei yleinen koulun blogi. Koska kommenttisi sisälsi helposti yksittäiseen henkilöön yhdistettävää kriittistä palautetta, en pidä reiluna sitä, että julkaisen sellaista opettajistamme. Jos rehtori toimii avoimesti ja on valmis julkaisemaan ITSEÄÄN koskevaa palautetta, se ei tarkoita, että jokaisen opettajamme pitäisi siihen suostua. Tässä syy.

      Muuten olen kanssasi tuosta palautteen kysymisestä ihan samaa mieltä. Minäkin haluaisin tehdä ehdottamasti kyselyn, koska se on ainoa keino saada laajamittaisesti palautetta.

      Olen työskennellyt 8 vuotta radioissa ja tiedän, että on aivan sama pitääkö yksittäinen ihminen jostakin tietystä laulusta vai ei. Radioiden soittolistat tehdään miellyttämään massoja. Sama tilanne on koulunkin kohdalla. Koko koulun toimintaperiaatteita ei lähdetä muuttamaan yksittäisen palautteen pohjalta. Tarvitsemme riittävän laajan otannan antamaa palautetta ennen kuin asioita kannattaa lähteä muuttamaan. Muuten mennään helposti ojasta allikkoon tai toimitaan kuin tuuliviiri. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö koulu pyrkisi palvelemaan yksilöllisesti. Yhteisiä sääntöjä tai koko koulun toimintakulttuuria ei kuitenkaan kannata lähteä laittamaan uusiksi yhdestä kriittisestä äänestä.

      Ensi syksynä on tulossa kysely koulun ja kodin yhteistyöstä. Aloitetaan siitä. Yritän järjestää sähköisen kyselyn myös muusta koulun toiminnasta ensi lukuvuoden lopulla. Nämä kaksi vuotta ovat menneet kuin siivillä. Aikaa ei vain yksinkertaisesti ole ollut kaikkeen.

      Alusta asti olen kuitenkin pyrkinyt toimimaan avoimesti ja pyytänyt olemaan yhteydessä. Toivon, että kenenkään ei tarvitse pelätä "vaikeaksi vanhemmaksi" leimautumista. Virkamiehen täytyy pystyä ottamaan palautetta työstään. Ketään ei voi leimata vaikeaksi sen takia, että on eri mieltä. Mikään asia maailmassa ei kehity ilman kriittisiä kommentteja. Se on kaiken kehittymisen perusta.

      Laittakaa siis edelleen vaan palautetta hyvin matalalla kynnyksellä. Tähän blogiin voi kommentoida minun ajatuksiani. Opettajia koskevaa palautetta voi antaa Helmessä tai sähköpostilla. Lupaan käydä ne kunkin opettajan kanssa läpi. Isompi kysely tehdään vielä ihan varmasti. Lupaan, että myös tulokset käydään yhdessä läpi.

      Sen vielä haluan lopuksi muistuttaa, kun kommentin alussa viittasit arvoihin, että koulu tarjosi mahdollisuutta tuohon arvokeskusteluun syksyllä 2011. Kaikki koulun opettajat oli velvoitettu tuohon iltaan. 11 huoltajaa oli paikalla. Illasta ja koulun arvoista voit lukea tästä blogista otsikolla Pieni arvokeskustelu. Löydät sen hakemalla hakusanalla arvot.

      Poista
  10. Avoimuudessa on juuri tämä ongelma: nimettömänä tulee annettua suoraa palautetta ja usein vielä muutaman keppanan voimalla. Siksi suurin osa rexeistä ei pidä blogia.

    Mutta jatka pää pystyssä. Vastauksesi olivat tosi asiallisia. On tärkeää kuulla palautetta, mutta yhtä tärkeää on luottaa omaan ammattitaitoon. Koulunpidossa on paljon asioita, joita vanhemmat eivät voi tietää.

    MGR sanoi joskus viisasti. "Ei pidä liikaa vilkuilla sivuille; muutoin kompastuu omiin jalkoihinsa.

    Upeaa kesää!

    Martti von Aurroa

    VastaaPoista
  11. Kiitos kannustuksesta, kollega. Avoomuuden tiellä jatketaan. Hyvää kesää.

    VastaaPoista
  12. Tuossa aikaisemmin kyselin englannin ryhmä/koko luokan tunneista ja suurimmaksi osaksi kyseenalaistinkin juuri Kirkkonummen tapaa antaa tuntikehystä kouluille ja itsekin mainitsit kaipaavasi monien muiden kuntien käyttämää kehysmallia. Itse olen aina työskennellyt kunnissa, joissa tuntikehystä kouluille annetaan toisella tapaa ja nähtävästi silloin sitä saakin enemmän...(vai?)

    Mervi ihmetteli, mikä englannista tekee erityislaatuisen. Mikä tahansa kieli onkaan kyseessä, oppitunnit käytetään suulliseen toimintaan: puhumiseen ja kuuntelemiseen (näin ainakin itse teen englannin tunneilla alakoulussa). Jos 8-13-vuotiaita on tilassa paljon (esim. 15-34 oppilasta), he eivät osaa kontrolloida ääntään samoin kuin teini-ikäiset tai aikuiset, vaan tuppaavat puhumaan metelin yli. Desibelitaso siis nousee aikamoiseksi. Toinen seikka on se, että opettajan olisi ehdittävä ohjaamaan ja kuuntelemaan oppilaita pari- tai ryhmätehtävissä, jotka kuitenkin kestoltaan ovat lyhyehköjä. Yhtä pientä parikeskustelua ei monta minuuttia tehdä.

    Pääsääntöisesti luokanopettajakolleganikin teettävät muiden aineiden suulliset tehtävät, pelit, leikit ja esim. äidinkielen draamaharjoitukset nimenomaan ryhmätunneilla. He(kin) myöntävät, ettei tällaisia harjoitteita kannata koko luokan kanssa tehdä. Ja juuri tällaisista harjoitteista koostuu aika pitkälti kielten tunnit.

    VastaaPoista
  13. Kun täällä on hehkutettu mm. musiikin- ja liikunnan opetuksen tasoa, niin ihmettelen kyllä paria asiaa. Miksi kaikilla luokilla liikuntatunteja ei voi pitää yhteen? Mitä ihmettä ehtii tehdä 45 minuutin aikana? Lapsi kertoi tässä eräänä päivänä, että esim. yleisurheilukentällä ehdittiin olla varttitunti. Ei siinä paljon talvella kyllä luistella tai hiihdetä. Jos oma opettaja opettaisi ko. ainetta, niin tunnit voisi pitää yhteen. Onhan se hyvä, jos on asiaan perehtynyt opettaja mutta jos sen hintana on se, että tunnit on erikseen, niin en tiedä, kannattaako se.
    Toinen lapsi taas ihmettelee, että musiikki on muuttunut tylsäksi, koska lauletaan 1-2 luokan kirjaa vielä nelosellakin. Mihin ovat viime vuotiset 3-4 luokan kirjat kadonneet?

    VastaaPoista
  14. Kiitos viestistänne. Kaikilla luokilla 3-6 liikuntatunnit ovat yhteen. Ainoa poikkeus on 5. luokka, jossa liikuntaa on 3 tuntia viikossa. Viitosilla on 2 tuntia yhteen ja 1 erikseen. Tämä liittyy kunnan tuntijakoon, jolle en voi mitään. Kolmea tuntia ei kannata sitoa yhteen -varmaankin ihan ymmärrettävistä syistä.

    18 perusopetusryhmän koulussa liikuntatuntien optimaalinen sijoittelu on mahdotonta. Jollekin ryhmälle tulee aina tunti hieman hankalampaan paikkaan.

    Kuvaamanne perusteella veikkaan, että kyse on siis 5. luokasta tai 1-2 luokista, joissa muistaakseni kaikkien luokkien liikuntatunnit on sijoiteltu opettajien toiveesta erikseen.

    Musiikin opetuksessa opettajalla on tietysti täysi vapaus käyttää jotain 1-2 luokan lauluja opetuksessaan niin hyväksi nähdessään, mutta eivät 3-4 luokan laulukirjat mihinkään ole kadonneet. Ehkä ensimmäisen viikon kokemuksella on vielä hieman varhaista tuomita musiikin opetusta tylsäksi. Näissä tilanteissa suosittelen, että lasta kannattaa kannustaa odottamaan hieman pidempään mitä opettaja on musiikin tunneille varannut. Ihan varmasti vielä tulee monenlaista mukavaa.

    Jos haluatte asiaan tarkempaa selvitystä, vastaan mielelläni esim. Helmen välityksellä kun tiedän tarkkaan, mistä ryhmistä ja keistä opettajista on kyse. Blogini ei ole tähän oikea foorumi. Täällä otan kyllä tällaista yleistä palautetta vastaan esim. lukujärjestystyöstä, mutta kuten jo aiemmin olen todennut, en lähde yksittäisen opettajan toimia arvioimaan julkisessa blogissa. Se ei olisi reilua.

    VastaaPoista