torstai 4. lokakuuta 2012

Koulusihteeri pitää koulun elintoimintoja yllä

Aloitin aamuni tänään yhdessä koulusihteerimme (tai nykyisin toimistosihteerimme) Annen kanssa kunnantalon Erwast -neuvotteluhuoneesta. Tilaisuuteen oli kutsuttu kaikki koulusihteerit ja heidän lähiesimiehensä, rehtorit. Harmittavan harva rehtori oli paikalla. Olemme kiireistä porukkaa. Mutta niin ovat sihteerimmekin.

Tilaisuudessa puhuttiinkin juuri koulusihteereiden työhyvinvoinnista. Taustalle oli tehty työyhteisön voimavarakartoitus (TVVK) koulusihteereiden keskuudessa. Kirkkonummen tulokset olivat usein lähellä maan keskitasoa, mutta joissakin kohdissa tilanne oli kuitenkin huolestuttavampi kuin muualla Suomessa. TVVK mittaa työssä jaksamista hyvin monesta näkökulmasta mm. ergonomia, työn henkinen ja fyysinen kuormittavuus, elämäntapatekijät jne.

Paikalla olleet 6 rehtoria nostivat esille erityisesti koulusihteereiden työajat. Toimistotyöaika ei millään tunnu riittävän ja monesti päivät venyvät pikkutunneille asti tai töitä otetaan kotiin. Lähiesimiehen tehtävä on tietenkin huolehtia henkilöstönsä jaksamisesta ja siitä, että työajoista pidetään kiinni. Viime aikoina koulusihteereiden työmäärä on vain kasvanut ja aina ei ole mahdollista jättää töitä tekemättä. Kun se on mahdollista, voidaan ylitunteja tietenkin ottaa pois -ja otetaankin -mutta se ei poista painetta kaikkein ruuhkaisimmilta ajoilta.

Ainakin rehtorin näkökulmasta eniten koulusihteereitä työllistävät opettajien ja sijaisten palkkaukseen liittyvät asiat, oppilashallinto, laskutus, koulujen iltakäyttöhakemukset ja niihin liittyvät muut asiat sekä kuljetukset niillä kouluilla, joilla kuljetuksia on paljon. Kaikki ovat varmaan hyvinkin sihteerin työnkuvaan liittyviä asioita. Työnkuvat on määritelty yhdessä neuvotellen keskitetysti koko kunnassa. Työaika ei vain millään meinaa riittää kaiken sen työn tekemiseen.

Koulusihteerit ovat hallinnon sihteereitä. Heidän työnkuvansa liittyy selkeästi siihen, mitä rehtori ja apulaisrehtori tekevät. Koulusihteerit eivät siis hoida kaikkia koulun juoksevia asioita -ainakaan meillä. Sen sijaan meillä toimistosihteeri (huom. oikea nimitys) on myös päiväkodin sihteeri. Annen työaika on teoreettisesti jaettu suunnilleen 20% päiväkodille ja 80% koululle. Tosiasiassa koulun tehtävät vievät varmasti paljon enemmän aikaa kuin tuo jako antaisi ymmärtää.

Lukuvuoden alussa koulukuljetukset ovat mielettömän iso yksittäinen työsarka. Koulusihteerit hoitavat kaiken koulukuljetuksiin liittyvän koulun tasolla. Hallintopäätökset siitä, kuka saa tai ei saa kuljetusta tehdään virastolla ja aikataulut myös, mutta oikeastaan kaikki muu jää sihteereille: matkakortit, aikataulujen informointi, yhteydet kuljetusyhtiöihin, huoltajien puheluihin vastaaminen jne. Elokuun, ainakin omassa koulussamme, koulusihteeri lähes asuu koululla. Meillä on 120 kuljetuksessa kulkevaa oppilasta ja heidän kuljetusjärjestelynsä ovat melkein jokaisella yksilölliset. He tulevat haja-asutusalueelta, jonne johonkin aikaan pääsee bussilla ja toisinaan taas ei. Oppilaan kuljetusjärjestelyt voivatkin olla todella mutkikkaita.

Kaiken tämän keskellä koulusihteerit jaksavat kuitenkin hymyillä ja olla ystävällisiä, palvelualttiita ja tehokkaita. Lojaalius työnantajaa kohtaan on myös erittäin suuri. Tuskin koskaan olen kuullut poikkipuolista sanaa ja jos olenkin niin aiheesta. Ikäväkseni joudun toteamaan, että Anne välillä joutuu joustamaan myös minun aikataulujeni takia.

Se mikä on mielestäni kaikkein uskomattominta, on se vilpitön halu tehdä asiat kiireenkin keskellä hyvin. Ja nyt en puhu pelkästään työtehtävistä. Viime viikolla pidimme koulun johtokunnan kokouksen. Olisin voinut tilata pienet tarjottavamme koulun keittiöstä, mutta Anne sanoi, että hän on jo hakenut kaupasta vähän leipää, leikkeleitä ja pullaa. Hän teki tarjoilut. Eikä mitkä tahansa tarjoilut vaan tarjoilut, jotka saivat paljon kiitosta myös kokouksessa. Tällaiset pienet teot tekevät koulusihteereistä koulun hengettäriä. Olen sanonut, etten halua, että Vuorenmäen koulu on liikaa rehtorinsa näköinen vaan kaikkien työntekijöiden ja lasten näköinen. Toivoisin kuitenkin, että aika paljon se olisi koulusihteerimme näköinen. Ja niin se onkin. Hän vaikuttaa merkittävältä osalta myös siihen, miten oppilas kokee koulunsa. Kun matkakortti on hukkunut, kenkä tai kännykkä kadonnut, Anne hoitaa asian kärsivällisesti ja hymyn kanssa pienen koululaisen rinnalla.

Huomenna on kansainvälinen opettajien päivä. Milloin olisi kansainvälinen koulusihteereiden päivä?

2 kommenttia:

  1. Toivottavasti esimiehet muistavat näitä uhrautuvia koulusihteereitään myös palkassa, että tehtäväkohtainen palkka on tehtävän vaativuuden tasalla, henkilökohtaiset lisät ovat käytössä ja riittävällä tasolla jne. Että ei taas jää vaan puheiden tasolle.

    VastaaPoista
  2. Tässä kohtaa jälleen valta ja vastuu eivät kohtaa. Heidän palkkarahansa eivät ole meidän käsissämme. Ikävä kyllä. Olen muuten kyllä samaa mieltä kanssasi.

    VastaaPoista