Vaikka otos huoltajista olikin pieni, keskustelu oli antoisaa. Kävimme illan aluksi lyhyesti läpi arvokeskustelun perusteita varhaiskasvatussuunnitelmasta ja opetussuunnitelman perusteista sekä paikallisista suunnitelmista.
Kirkkonummen varhaiskasvatuksen arvoja ovat:
-turvallinen kasvuympäristö
-lapsen kunnioittaminen, lapsilähtöisyys ja lapsen osallisuus
-kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen
-kasvatuskumppanuus
Perusopetuksen arvopohja Kirkkonummella on määritelty paikallisessa opetussuunnitelmassa seuraavasti:
-vastuullisuus
-tasa-arvo
-yksilön oikeuksien kunnioitus
-yhteisöllisyys
-kasvatuskumppanuus
Arvoista viimeinen (kasvatuskumppanuus) ei näy opetussuunnitelmasta, sillä se on tuotu mukaan SVOL:in (suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta) päätöksellä vasta opetussuunnitelmatyön jälkeen. Kasvatuskumppanuutta ajetaan kirkkonummelaiseen perusopetukseen nyt aina lukioon saakka.
Kasvatuskumppanuus on kodin ja koulun vahvaa yhteistyötä, jossa yhteistuumin, yhteistä keskustelua käyden, pyritään turvaamaan lapsen paras mahdollinen hyvinvointi. Tai kuten teol.tri. Martti Lindqvist on asian määritellyt:
"Kasvatuskumppanuus on sitä, että ihmisillä on mahdollisuus yhdessä tehdä sitä, mihin kukaan ei kykenisi yksinään"
Yhteisen keskustelun pohjalta, saimme huoltajilta arvotyön pohjaksi seuraavanlaisen listan tärkeistä arvoista ja asioista:
-turvallisuus, sekä fyysinen että psyykkinen
-yhteisöllisyys
-yksilöllisyys
-sosiaaliset taidot
-toisen huomioonottaminen
-itsetunnon kohottaminen/kasvattaminen/kehittäminen
-yhteiset säännöt
-vastuullisuuteen kasvattaminen
-oikeudenmukaisuus
-tasa-arvo
-tasapuolisuus
-kunnioitus
-hyvät tavat
-kohteliaisuus
-oma esimerkki
-rehellisyys
-reiluus
-vaikeiden tilanteiden käsittely avoimesti
Listassa on kursiivilla ne arvot, jotka löytyivät päiväkodin henkilökunnan listasta ja tummennetulla ne, jotka löytyivät koulun henkilökunnan listasta. On helppo huomata, että olemme selvästi kotien kanssa hyvin yksimielisiä tärkeimmistä arvoista. Toisaalta kodit toivat keskusteluun myös hyviä uusia näkökulmia: sosiaaliset taidot, itsetunto, yhteiset säännöt, tasapuolisuus, hyvät tavat, kohteliaisuus, oma esimerkki, reiluus, vaikeiden tilanteiden käsittely avoimesti. Vaikka kaikki eivät suoranaisia arvoja olekaan, osoittavat ne kuitenkin suuntaa, jota kohti tulisi mennä.
Päiväkodin listassa oli lisäksi sellaisia arvoja, jotka eivät ehkä tule heti huoltajille mieleen. Arvot, kuten läheisyys, syli, rakkaus tai kasvun rauha, on nähtävä ammatillisesta näkökulmasta. Rakkaus tarkoittaa ns. pedagogista rakkautta, kasvun rauha on käsite, joka on tuttu ammattilaisille, mutta ei ehkä niinkään ensimmäisenä tule mieleen huoltajille. Lisäksi päiväkodin listassa oli mm. ekologisuus, kiireettömyys ja ilo.
Koulun työntekijöiden listassa oli em. arvojen lisäksi mm. kannustaminen, välittäminen, arvostaminen, sinnikkyys sekä "huippuarvoiksi" nimeämämme toimintaa ohjaavat arvot: luovuus, innovatiivisuus, innostavuus, elämyksellisyys ja kokeileminen.
Kun em. soppaan vielä lisätään yhteiskunnan odotuksia, on hauska huomata, että Elinkeinoelämän keskusliiton Oivallus -hankkeen loppuraportti painotti oman esimerkin merkitystä yhteistyötaitojen kehittämisessä ("tehkää oppimisesta yhteinen asia") ja ACT21S -hankkeen 2000 -luvun kansalaistaidoista löytyy paljon edellä lueteltujen arvojen mukaisia taitoja.
Kuten edellä totesin, keskustelu oli hyvää. Ilmaan jäi kuitenkin yksi oleellinen kysymys: mistä pieni osallistujamäärä kertoo? Olen alusta asti toitottanut prof. Hannele Niemeltä lainaamaani sitaattia: "Hyvä koulu syntyy yhteisestä työstä." Kun tulevaisuudessa aletaan valmistaa mm. kodin ja koulun laadukkaan yhteistyön suunnitelmaa, toivon, että jokainen mukana ollut ottaa mukaansa muutaman ystävän, jos nämä ystävät vielä kutsuvat ystäviään ja he vielä omiaan, syntyy positiivinen lumipalloefekti. Silloin voidaan saada aikaiseksi jotain vieläkin suurempaa.
Suuret kiitokset kaikille mukana olleille huoltajille, päiväkodin henkilökunnalle ja opettajille. Saimme arvokkaita tuloksia aikaiseksi.
Hyvää työtä teette! Aika isolle osalle vanhempia koulu taitaa kuitenkin olla vain säilytyspaikka työpäivän ajaksi...
VastaaPoistaKiitos kannustuksesta, Tarmo. Olisin itse taipuvainen uskomaan siihen, että jotain syvällisempääkin merkitystä koululla on ;-)
VastaaPoistaArvojen merkitys arjen toimintaan on kenties hieman hankalasti hahmottuva asia. Jos sitä ei täysin miellä, herää kysymys, miksi puhuisin asiasta, jolla ei ole vaikutusta mihinkään.
Koulun toiminta kuitenkin nousee aina tietyltä arvopohjalta. Koulun tulee myös ottaa huomioon kodin arvopohja kasvatustyössä. Arvoilla on siis erittäin merkittävä toimintaa ohjaava vaikutus.
Oman perheeni puolesta vastaan, että pieni osallistujamäärä kertoo (ainakin osittain) arjen kiireistä. Tiistai-iltaisin molempia vanhempia tarvitaan lasten harrastuksissa. Yhteiset treenit ovat joukkuelajeissa erityisen tärkeitä, ja lapset ovat niihin aidosti sitoutuneet.
VastaaPoistaVaikka asetin lasten harrastuksen etusijalle, kiistän, että pitäisin koulua paikkana, johon vain säilön lapseni.
Paljonko odotitte osallistujia? Miten olisitte organisoineet illan, jos paikalla olisikin ollut 200 huoltajaa? Keskustelulle on toki aina paikkansa, mutta käsittääkseni Vuorenmäen koulukin noudattaa valtakunnan ja Kirkkonummen perusopetussuunnitelmaa.
Kunnan kotisivujen mukaan (1.8.2011) perusopetuksen arvopohja on määritelty varsin tarkasti. Erikseen mainitaan, että perusopetus painottaa vastuullisuutta, tasa-arvoa, yksilön oikeuksien kunnioitusta ja yhteisöllisyyttä. Mitä minulla olisi ollut tähän lisättävää?
Mietin myös tiedottamisen osuutta asiaan. Koulun toimittama paperitiedote saattaa löytyä myttynä repun pohjalta vasta pitkän ajan kuluttua. Tiedotteessa on usein myös niin paljon asiaa, ettei mikään oikein erotu.
Odotan enemmän kuin innokkaasti, että Vuorenmäki saa käyttöönsä nettisivut ja sähköisen reissuvihon. Ihmettelen, miten on edes mahdollista, että 2010-luvulla vielä toimitaan monisteiden varassa.
Kati Selvenius
3-luokkalaisen pojan äiti
Kiitos osallistumisesta, vaikka sitten blogini välityksellä.
VastaaPoistaYmmärrämme hyvin arjen kiireet, emmekä epäile Teidän pitävän koulua vain sijoituspaikkana, kuten jo edellisessä vastauksessani kommentoijalle vastasin.
Vanhempainillassa oli lähes 400 osallistujaa, joten odotusarvo arvoiltaan oli kyllä enemmän kuin 11 -ehkä 100-120 oli omissa ajatuksissani aika "realistinen" tavoite.
Iltaan oli pyydetty koulun koko opettajakunta, samoin eskarin henkilökunta. Meitä oli yhteensä 22. Tarkoitus oli mennä yhteisen aloituksen jälkeen noin tunniksi luokkiin opettajien/lastentarhan opettajien johdolla käymään keskustelu pienemmissä ryhmissä. Ryhmistä olisi nostettu kustakin 3 tärkeintä arvoa yhteiseen koontiin. Tämä oli siis suunnitelma.
Koulujen opetussuunnitelmatyö on monitahoinen prosessi. On totta, että meillä on valtakunnalliset opetussuunnitelman PERUSTEET ja meillä on kuntakohtainen opetussuunnitelma. Näiden lisäksi koulujen tulee laatia myös koulukohtaiset suunnitelmat. Näitä tehtäessä huoltajat tulisi myös osallistaa tähän prosessiin erityisesti arvopohjan ja kasvatustavoitteiden osalta. Tästä syystä kokoonnuimme.
Tiedottamiselle emme voi tällä hetkellä mitään. Oma koulumme joutui nyt sijaiskärsijäksi siinä, että koko kunnan tiedonsiirto vanhasta oppilashallintojärjestelmästä ei mennyt kuten piti ja juuri tietenkin silloin kun Vuorenmäki aloitti. Tällaiset virheetkin ovat tätä päivää. Tietohallinnossa on aina niitä muuttujia, joita ei olla osattu ennustaa.
Mitä koulun kotisivujen puutteeseen tulee, ne eivät palvele nykyaikaista tiedonvälitystä. Kuntien kotisivut, myös Kirkkonummella, ovat niin kankeat päivittää, että niiden varaan ei voi tiedotusta laskea. Olemme siis ikävä kyllä kivikaudella, ja monisteiden varassa tiedotuksen suhteen. Hirvittävän nopeaa muutosta ei ole edes luvassa. Helmeen pitäisi nykylaskelmien mukaan päästä tammikuun alusta. Emme ole luonnollisesti itsekään tästä kovin iloisia.
Monisteita yritän lähettää niin harvoin kuin mahdollista ja silloin koota koko tulevan kuun tiedot yhteen monisteeseen. Opettajat tiedottavat omien luokkiensa asioita omalla tavallaan. Yksi koottu moniste on mielestäni kuitenkin mielekkäämpi kuin jatkuva monistetulva.
Vanhempainilta varmasti veti väkeä, koska kyse on uudesta koulusta ja vanhemmille ainakin osin tuntemattomasta henkilöstöstä. Arvelen, että illan läheisyys osaltaan verotti osallistujajoukkoa. Tietotarpeet tulivat tyydytetyksi.
VastaaPoistaEn niinkään epäile arvojen merkityksen hahmottumista. Sen sijaan epäilen, että moni tosiaan suhtautuu skeptisesti omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Arvokeskusteluja on käyty viime vuosina kovin vilkkaasti. Siitä huolimatta tai sen takia aihe ei välttämättä ole kaikkein vetovoimaisin.
On hienoa, että vanhempia kuunnellaan ja osallistetaan. Mutta onpa arvoperusta millainen tahansa, tärkeintä lienee, miten se ilmentyy arjessa.
Näyttää siltä, että Vuorenmäen koulun uusi rehtori on mitä aktiivisin sosiaalisen median käyttäjä monen eri kanavan kautta. Voisiko siis ajatella, että koulu valjastaa jonkin some-kanavan ihan virallisesti käyttöönsä?
Vaikkapa blogipohjaista sivustoa on helppo päivittää. Kokenut bloggaaja pystyttää perusblogin hetkessä, ja ratkaisu on myös kustannustehokas. Järkevät välilehdet ja sopivan ytimekkäät postaukset toimisivat varmasti nykytilannetta paremmin.
Lisäksi blogi mahdollistaa myös vuorovaikutuksen virittämisen, mikä tukisi myös yhteisöllisyyden rakentumista.
Meillä on selvästi vanhan toimintakulttuurin murtamisen paikka ;-)
VastaaPoistaKyllä arvot menevät ihan oikeasti käytäntöön. Siitä ei meillä ole epäilystäkään. Muutenhan tällaiset keskustelut ovat täysin turhia. Tällaisten isojen asioiden läpivieminen on vaan melko hidasta. Eikä hosumalla taida hirveän hyvää jälkeä tullakaan.
Idea somen hyödyntämisestä on pyörinyt myös omassa mielessäni. Arvoillassa heitin ajatuksen koulun omasta Facebook -sivusta. FB:ssä 90% huoltajista ovat joka tapauksessa ja käyvätkin siellä useammin kuin Helmessä. Facebookin käyttö on somevälineistä tutuin ja kynnys on pienin. Perustiedotus kulkisi hyvin sitäkin kautta. Henkilökohtaista viestintää, jonka Helmi mahdollistaa, en veisi someen. Se hoitunee tässä tilanteessa sähköpostillakin.
Hienoa!
VastaaPoistaTästä olen täsmälleen samaa mieltä: henkilökohtaiselle viestinnälle on oma paikkansa eikä sitä tule sekoittaa someen.
Sen sijaan PERUStiedotuksen hoitaminen jonkun some-kanavan kautta on nykyaikaa eikä vaadi suurta ponnistelua tai isoa budjettia. Onpa ratkaisu sitten fb, blogi tai joku muu, lähtisin innokkaasti kokeilemaan.
Näkisin mielelläni myös vaikkapa julkisen Google-kalenterin, josta voi helposti seurata, mitä koululla tapahtuu ja milloin. Tässä vaiheessa lukuvuotta löytynee jokin tovi myös tällaisten hyvien käytänteiden jalostamiseen.
Kiitos hyvistä ajatuksista. Hirveän järeitä järjestelyitä ei viitsi väliaikaisesti järjestää sillä ei tässä montaa kuukautta mene, ennen kuin taas ollaan Helmessä. Oman aikansa ottaa sekin, että ihmiset alkavat käyttää aktiivisesti näitä välineitä. Uskon, että FB otettaisiin kyllä nopeasti vastaan.
VastaaPoista