Tulevaisuutta istuttamassa

Martti Lutherin kerrotaan sanoneen:

"Jos tietäisin, että maailmanloppu tulee huomenna, istuttaisin tänään omenapuun."

Vuorenmäen oppimiskeskuksessa vietettiin tänään kansainvälistä puidenistutuspäivää. Joensuun yliopiston ENO (Environment Online)-kestävän kehityksen kansainvälinen verkkokoulu, on Suomessa lanseerannut päivän suomalaiskouluille. Kestävän kehityksen suunnitelmaa on Vuorenmäessäkin tehty tämän kevään. Saimme koulun yhdestä huoltajasta, Niina Rossista, loistavan hankekoordinaattorin projektillemme. Niina tekee aiheeseen liittyviä opintoja ja löysimme toisistamme kumpaakin tukevan partner -suhteen. Win -win, kummatkin voittavat.

Vuorenmäen oppimiskeskuksen ns. keke -työryhmä on kevään ajan kehitellyt erilaisia pieniä uudistuksia. Nyt kevään päätteeksi saimme sitten hieman isomman voimannäytön, kun Vuorenmäki yhdisti voimansa Vihdin 4H:n toimelijaiden ammattilaisten kanssa. Vihdin 4H:n väki on tuttua minulle jo Vihdin ajoilta. Vihdissähän kestävän kehityksen toiminta on poikkeuksellisen ansiokasta -kaikilla kouluilla on mm. omat puutarhat. Jo viime syksynä sovimme toiminnanjohtaja Mirva Lindforsin kanssa, että jotain tehdään. Tänään sitten tehtiin: istutettiin tulevaisuutta!

Koulumme kaikki luokat saivat istuttaa puuntaimet koulun viereiseen rinteeseen. Luvat oli hoidettu kuntoon yhteistyössä kunnan yhdyskuntatekniikan kanssa. On erinomaista, ettei byrokratia tullut hyvän asian tielle. 4H hoiti paikalle istutuslapioita ja kastelukannuja sekä tarjosi omaa osaamistaan. Keke -ryhmä oli laatinut istutusaikataulun ja homma toimi sujuvasti. Aurinkoinen sääkin suosi istutustalkoita.

Istutusten lopuksi pidin itse vielä keskusradion kautta pienen rehtorin satutunnin. Luin Titta Kuisman ja Laila Nevakiven Sadun puusta, joka halusi muuttaa maalle (Minerva 2007). Osassa luokasta satuun oli varauduttu piirustuspaperein ja osa kuunteli muuten vain. Päiväkoti joutui välillä lähtemään syömään, mutta lainasi sadun käyttöönsä, jotta tarina kuultiin sielläkin loppuun.

Päivä oli erinomaisesti onnistunut. Oppilaat toimivat esimerkillisesti. Saimme hyvää palautetta myös vierailtamme 4H:sta. Tällaisia päiviä pitäisi vaan olla enemmänkin. Arjen kiireet liian usein vievät ajatukset muualle. Useammin pitäisi olla aikaa unelmoida suuria. Tänään sille oli aikaa. Siirsin itsekin monia töitäni huomiselle, jotta päivä onnistuisi. Kiitos ihan jokaiselle oppilaalle, opettajalle, koulunkäyntiavustajalle, 4H:lle, Niina Rossille ja kaikille, jotka ehkä unohdin.

Ainoa huolemme on se, mitä taimille tapahtuu. Saavatko ne kasvaa suuriksi puiksi, muistuttamaan koulun ensimmäisistä oppilaista vai revitäänkö ne irti rinteestä. Koulumme on hyvin julkisella paikalla ja ilkivaltaa on ollut käsittämättömän paljon. Toivon totisesti, että oppilaiden vaivalla istuttamat taimet saavat kasvaa rauhassa. Olisi hauska ajatella, että joskus 30 vuoden päästäkin koulumme ensimmäiset oppilaat voisivat kertoa omille lapsilleen, että tuon puun isi on itse istuttanut.