Sain tänään päätökseen vuoden kestäneen (30 op) Helsingin yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Palmenian järjestämän Kehittyvä rehtori -oppisopimustyyppisen koulutuksen. Ottaen huomioon viimeisen vuoden aikana tapahtuneet muutokset omassa elämässäni (työpaikan vaihto ja uuden koulun perustamisvaihe), pidän saavutusta ihan kohtuullisena. Kuten kehittämistöitämme ohjannut rehtori Martti Hellström asian ilmaisi "aika moni jäi rajan taakse." Koulutus oli raskas ja työläs ja osa jätti leikin kesken.
Tämän päivän aamupäivä käytettiin oikeudenmukaisuuden pohtimiseen esimiestyössä. Luennoitsijana ja keskustelun virittäjänä oli VTM Tuija Seppälä, joka tekee aiheesta väitöskirjaa. Aamun sessio oli erittäin mielenkiintoinen. Oikeudenmukaisuus johtamisessa on varmasti yksi johtamisen peruskiviä. Kun kyselin oman kouluni opettajilta viime keväänä heidän odotuksiaan minua kohtaan, oikeudenmukaisuus nousi hyvin selkeästi tärkeäksi. Oikeudenmukaisuus nousi kärkeen myös opettajien ja huoltajien kanssa käydyissä arvokeskusteluissa. Olimme siis oleellisen äärellä.
Kehittyvä rehtori koulutus ei ollut ns. pätevöittävä koulutus, mutta se on luokiteltu eurooppalaisen koulutusviitekehyksen EQF:n mukaan tasolle 7. Tasoja on yhteensä 8, joten sekin kertoo siitä, että melko paljon töitä on saanut tehdä.
Miksi rehtorin sitten tulee jatkuvasti kouluttaa itseään? Palmenian johtaja Kauko Hämäläinen muistutti meitä päätöspuheessaan siitä, että koulutus pitää ihmisen virkeänä ja liikkeessä. On hyvä, ettei jää uinumaan tyytyväisyyden tilaan. Joissakin maissa (esim. Kanadassa) rehtorien pestit ovat määräaikaisia. Silloin on pakko koko ajan kehittää itseään, jottei putoa kelkasta.
Itse näen kouluttautumisen hyvin tärkeänä. Rehtori on koulun pedagoginen johtaja ja on tärkeää, että hänellä on viimeinen tieto siitä, mitä opetussektorilla tapahtuu ja ennen kaikkea, mihin suuntaan opetussektori on menossa. Tähän voisi ehkä soveltaa jääkiekkoilija Wayne Gretzkyn vanhaa viisautta: "Hyvä jääkiekkoilija ei ole siellä, missä kiekko on, vaan siellä, mihin kiekko seuraavaksi tulee." Sama koskee myös koulun johtajaa. Rehtorilla pitää olla visio siitä, mihin suuntaan koulua tulee kehittää niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. Pitää olla siellä, mihin "kiekko" seuraavaksi tulee.
Onnitteluni, Esa!
VastaaPoistaTiedän rehtorin työtä vierestä seuranneena, että nykyaikana teillä on ihan erilaiset vaatimukset ja työnkuvat kuin ns. vanhan koulun rehtoreilla. Uusi työpaikka asettuu uudet haasteensa, mutta saat aloittaa uudelta, puhtaalta pöydältä ja tehdä koulusta "sinun näköisesi". Takana ei ole sitä vanhojen, viisaampien tallaamaa polkua, jota joskus nuorempana on vaikea ymmärtää tai toteuttaa. Toivottavasti jaksat työssäsi kuunnella myös itseäsi.
Tuo jääkiekkovertaus oli huima. Saanko varastaa?
VastaaPoistaKiitokset onnitteluista, Heidituulia. Yritän toki muistaa kuunnella myös itseäni, mutta siinä samalla myös herkällä korvalla työntekijöitä, opettajia, koulunkäyntiavustajia, ip-ohjaajia ja tietysti myös huoltajia.
VastaaPoistaItse asiassa tämän eilisen koulutuksen oikeudenmukaisuusosuus osui aika hyvin juuri tähän saumaan. Tuija Seppälä tiivisti johtamiseen liittyvän oikeudenmukaisuuden paradoksin mielestäni hyvin:
"Johtajan on huolehdittava samaan aikaan sekä yksilön että yhteisön edusta. Ja tämän päälle oltava vielä lojaali työnantajaa kohtaan ja mietittävä siis vielä työnanatajankin etu (tuottavuus)".
Haaste on suuri, mutta kenties juuri siksi niin kiehtova ja mielenkiintoinen.
Kiitos hyvästä ohjauksesta koulutuksen aikana, Martti. Me nuoremmat tieteenharjoittajat tarvitsemme esikuvia.
VastaaPoistaPahoittelut vielä, että eilinen nimipäiväsi jäi hieman vähälle huomiolle. Juhlitaan myöhemmin ;-)
Tuo jääkiekkovertaus on ihan julkinen tarina. Minulla ei siis ole siihen tekijänoikeutta. Siitä vaan käyttöön. Kiva jos voin olla avuksi. Välillä näinkin päin.