Luin joskus vuosia sitten kiehtovan Arturo Pérez-Reverten kirjoittaman kirjan nimeltä Flaamilainen taulu (Like 1997). Murhamysteeri hyödyntää oivallisella tavalla shakkia. Ratkaistakseen murhan, kirjan päähenkilön on pelattava vanhassa flaamilaisessa taulussa olevaa shakkiottelua takaperin, jotta ehtisi murhaajan edelle. En koskaan ole ollut mikään shakin pelaaja, mutta tuo kirja sai minut kiinnostumaan lajista.
Viimepäivät olen pelannut omaa "shakkiotteluani" eli tehnyt lukujärjestystä ensi vuodeksi. Lukujärjestys on eräänlainen rehtorin vuosittainen lopputyö. Se tehdään usein lukuvuoden päätyttyä kun koulu hiljenee ja saa keskittyä pitkäjänteisesti vain yhteen asiaan. Voi sen toki tehdä toisinkin. Muutama kollegani on tehnyt lukujärjestystä koulun johtoryhmän kanssa pitkin vuotta. Omassa koulussani ensimmäisen vuoden kiireitä on riittänyt niin kroonisesti, että tähän ei ikävä kyllä ole päästy.
Otin tänä vuonna ensimmäistä kertaa avukseni tähän työhön erityisesti suunnitellun tietokoneohjelman. Ohjelmaan syötetään tietty määrä taustamuuttujia (koulun opetustilat, opetusryhmät, opettajat, tuntikehys jne.) Näiden tietojen pohjalta ohjelma osaa varoittaa tietyistä päällekkäisyyksistä ja muista virheistä esim. siitä, että sama opettaja ei voi opettaa kahta luokkaa yhtä aikaa tai samaa tilaa ei voi käyttää kaksi ryhmää yhtä aikaa. Luulisi, että homma on melko helppoa. Niin onkin -tiettyyn rajaan asti ;-)
Koko paletti ei olisi kummoinenkaan ongelma ratkaista jos jokainen opettaja opettaisi mitä tahansa ainetta. Lukujärjestyksen suunnittelussa rehtori pyrkii kuitenkin yleensä ottamaan huomioon opettajien vahvuudet ja hyödyntämään niitä. On varmasti oppilaiden edun mukaista, että musiikin opettaja esim. osaa soittaa jotakin instrumenttia tai että käsityön opettaja osaa itsekin kutoa.
Tämän kokoisessa koulussa (18 opettajaa) noita erilaisia toiveita alkaa jo olla sen verran, että ihan kaikkia niistä ei voi toteuttaa. Kun näiden toiveiden lisäksi lisätään sellaisia raja-arvoja kuin opettajien ns. opetusvelvollisuudet (=minimimäärä, joka opettajalla täytyy olla tunteja), naapurikoulun määrittelemät A2 -kielten tuntien paikat, erilaiset katsomukselliset aineet ja niiden paikat lukujärjestyksessä, kuljetukset, koulupäivien sopivat alkamis- ja päättymisajat, koulupäivien sopivat pituudet jne. alkaa erilaisia muuttujia olla jo niin paljon, että jossain vaiheessa projekti menee väistämättä vaikeaksi ja rehtori joutuu tekemään kompromisseja.
Tämä on kahdeksas lukujärjestys, jonka teen. Toinen tässä koulussa. Joka kerta se on ollut yhtä haasteellista. Ei oikeastaan ole merkitystä edes koulun koolla. Pienelläkin koululla on omat ongelmansa, jos resurssi on niukka. Ja vaikka resurssi olisi isompikin, vähäinen tekijöiden määrä luo omat rajoitteensa.
Joka vuosi lukujärjestys kuitenkin syntyy. Aina siinä on tehty joitakin kompromissejakin. Aina kaikki pedagogiset visiot eivät toteudu. Lukujärjestyksen tekeminen on selkeästi pedagogista johtamista. Toisaalta, kun ollaan realisteja, se on myös paljon puhdasta matematiikkaa -shakkiottelu, joka täytyy voittaa.
ps. On hauska huomata, että muutamat muutkin rehtorit ovat blogganneet lukujärjestyksen tekemisestä. Ohessa muutama esimerkki:
Patastenmäen rehtorin blogiposti Jumissa
Auroran koulun rehtorin blogiposti Rexin ammattitaidon työnäyte: lukujärjestys
ps. Lukujärjestyksen teossa olen saanut myös konsultaatioapua muutamilta kokeneilta rehtoreilta. Erityisesti haluan kiittää Otalammen koululta ensi syksyksi Nurmijärvelle siirtyvää Mikko Jordmania, joka on antanut merkittävää apua Kissi -ohjelman käytössä. Toiset kiitokset menevät Kartanonrannan koulun rehtorille Marjo Rantaselle, joka saatteli minut alkuun ohjelman käytössä.
Teille kahdelle kiitokseksi tämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti