Tänään esittelin opettajakunnalle koulumme uusimman johtoryhmän edustajan - Jonna Kojon. Jonna seuraa Tarjaa 3.-4- -luokan tiimivastaavana kun Tarja jää virkavapaalle joulukuussa. Jonnan astuttua riviin, koko johtoryhmämme apulaisrehtoria ja rehtoria lukuun ottamatta on nyt vaihtunut reilun kolmen vuoden aikana. Vaihtoväli ei ole ollut nopea vaan pikemminkin suhteellisen hidas. Jonna astuu remmiin mielenkiintoisessa vaiheessa, sillä tiimien ryhmäkehityskeskustelut ovat edessä joulukuun alussa tiiminvetäjien johdolla.
Viime keväänä päätin, että johtoryhmätyötä uudistetaan siten, että se ei ole enää yksi pedagogisista aihetiimeistämme vaan oma tiiminsä, joka kokoontuu ihan oman aikataulunsa mukaan joka viikko. Ihan joka viikko emme ole kokoontuneet mutta muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta kyllä. Halu sitoutua jokaviikkoiseen kokoontumistahtiin oli yksi kriteeri myös sille, keitä johtoryhmään valittiin. Elämäntilanteet tai muut työt voivat vaikuttaa siihen, ettei omaa innostusta johtoryhmätyöhön kaikilla ole. Opettajan työaika on myös niin kummallinen reliikki jostain menneiltä ajoilta, että jos siitä aikoo pitää kiinni ei kannata sitoutua mihinkään mihin ei ole pakko. Johtoryhmäläisen intohimo täytyy kuitenkin olla jossain muualla kuin työajan minimoinnin ja oman vapaa-ajan maksimoinnin välimaastossa. Innostava työtehtäväkin voi olla intohimon kohde.
Tänä syksynä minulta on useasti kysytty, mikä sinulle antaa voimaa ja innostusta työssäsi. Vastaukseni on ollut joka kerta sama: toimiva johtoryhmä. Meillä on nyt johtoryhmän koostumus ja johtoryhmätyön aikataulutus saatu kohdilleen niin, että työ on alkanut tuottaa hedelmää. Johtoryhmä on nyt aidosti koulun kehittämisessä rehtorin apuna ja jaetun johtajuuden merkittävä osa.
Eräs tuntemani rehtori tiivisti hyvin hänen oman kokemuksensa koulun johtoryhmätyöstä kertomalla, kuinka kehitystä kyllä johtoryhmässä tapahtuu, mutta kaiken kehityksen edellytys on se, että rehtori hoitaa. Rehtorien työtaakka on nykykoulussa jo muutenkin niin suuri, ettei sitä pidä johtoryhmän ainakaan lisätä. Toiseksi, harva rehtorivetoinen idea tai hanke menestyy kovin pitkään. Innostus pitää nousta opettajista itsestään, jotta uusia hankkeita kannattaa aloittaa.
Meillä toimii tällä hetkellä johtoryhmä, joka on valmis ottamaan vastuuta. Tällä viikolla kävimme läpi koulun turvallisuuteen liittyvää omavalvontaa. Oli ilo huomata, että suurin osa asioista oli hyvällä mallilla. Muutamia kehittämisalueita löysimme. Kun tuli aika nimetä vastuuhenkilöt näiden kehittämisalueiden kuntoon saattamiseksi, heti nousi käsiä pystyyn "minä voin hoitaa tämän, minä voin hoitaa tuon." Koulun turvallisuusvastuu kuuluu ilman muuta leimallisesti rehtorille. Silti se, kuka tekee poistumisalueiden kartat tai kuka tarkistaa poistumisreitit ennen juhlia on tehtävä, joka voidaan jakaa kenelle vaan. Ei rehtorin tarvitse jokaista asiaa hoitaa. On tärkeää, että rehtorin aika riittää niihin tärkeimpiin asioihin: siihen, että ilmapiiri työyhteisössä on hyvä, siihen, että kaikilla on yhteinen ymmärrys organisaation suunnasta, siihen, että jokaisella opettajalla on mahdollisuus onnistua työssään jne.
Kiitokset koulumme upealle johtoryhmälle siitä, että koulullamme on aidosti jaettu johtamiskulttuuri. Kiitos siitä, että jokainen on valmis kantamaan vastuunsa. Tästä on hienoa jatkaa kohti yhä kehittyvää koulua -oppilaiden parhaaksi.
