Kirjoitin viime keväänä blogiini lukujärjestyksen tekemisestä edelleen mielestäni varsin oivan postauksen otsikolla Shakkimestari (kannattaa kesälukemiseksi vähintäänkin käydä hakemassa postauksen kirjavinkki ;-)
Tänä vuonna lukujärjestystä tehdessäni twiittasin päivittäin hashtagilla #lukujärjestys. Tuota hashtagia seuraamalla saa varsin hyvän kuvan siitä, miten prosessi eteni. On siellä toki muidenkin lukujärjestystwiittejä samassa jonossa ;-)
Tänä vuonna olen erityisen tyytyväinen lukujärjestykseen. Aina joutuu tekemään isoja kompromisseja, jotta koko paletin saa toimimaan, mutta nyt mielestäni lukujärjestystä ohjaa pedagogiikka paremmin kuin aiemmin. Olen yrittänyt entistä rohkeammin käyttää opettajien vahvuuksia hyödyksi. Tämä näkyy erityisesti liikunnan, käsityön ja musiikin kohdalla. Viime vuonna saimme erittäin paljon kannustavaa palautetta siitä, että pienessä määrin tätä ryhmittelyä oli tehty jo viime vuonna. Ensi lukuvuonna kaikki 3-6 luokkien liikunnat ovat alan huippuosaajilla. 5-6 luokkien musiikit on laitettu niille opettajille, joilla on osaamista bändisoitosta ja muut musiikit muuten vaan hyville soittajille.
Käsityön opetus oli tänä vuonna erityisen haasteellinen sijoitettava. Koulussamme on jo 12 käsityön ryhmää sekä tekstiilityössä, että teknisessä työssä. Se tarkoittaa sitä, että helpoimmat sijoituspaikat eli päivien alut ja loput eivät riitä koska kouluviikossa on vain 5 aamua ja 5 iltapäivää. Kun tilojakin on vain yhdet kumpaakin, täytyy väkisin käyttää myös keskipäiviä. Keskipäivällä taas kaikki opettajat ovat tunneilla, mutta koska tn ja ts vaativat kummatkin samaan aikaan yhden opettajan eli yhteensä kaksi opettajaa, tarvitaan yksi ylimääräinen opettaja. Käytännössä Vuorenmäessä tuo ylimääräinen opettaja, joka vapauttaa jonkun muun opettajan oman luokan opetuksesta siksi aikaa kun opettaa käsityötä jollekin muulle, on joko rehtori tai englannin lehtori. Englannin lehtorikin voi vapauttaa opettajan ainoastaan silloin kun hän opettaa koko ryhmää, ei puolta luokkaa. Sijoittelu menee monesti haastavaksi, kuten tänäkin vuonna.
Viime vuoden lukujärjestyksen sijoittelua helpotti suuresti se, että saimme POP -rahalla palkattua ns. resurssiopettajan, joka pystyi muutamalla tunnilla olemaan apuna noissa hankalissa sijoituksissa. Tulevana lukuvuonna meillä on rahoitus resurssiopettajaan vain tammikuun loppuun asti. Näin ollen resurssiopettajan varaan ei voi laskea, koska resurssi loppuu kesken lukuvuoden.
Yhtään tuota lukujärjestystyötä ei helpota se, että palkkarahoja on budjetissa laskettu vain opettajan opetusvelvollisuuden mukaan. Ylitunnit siis venyttävät budjetin melkein väkisinkin yli. Tein tänä vuonna laskelmia ja laskin, että oman koulumme opetuksen järjestäminen vaatii 532 tuntia viikossa, jotta kaikkien opettajien opetusvelvollisuus saadaan täyteen. Tuo on siis laskennallinen minimi. Minimillä lukujärjestyksen tekeminen ei aina ole mahdollista, koska jokainen palanen ei vaan osu ihan mihin vaan kohtaan tuossa palapelissä. Oman kouluni lukujärjestyksessäni noita ylitunteja tuli yhteensä kaikkiaan 16. Suurin osa selittyy sillä, että koulussamme on vain yksi englannin lehtori, jonka opetusvelvollisuus kattaa noin puolet tarpeesta. Ylitunteja tulee siis englannin opetuksen takia väkisin. Opetusta on pakko jakaa myös luokanopettajille, koska yksi lehtori ei pysty kaikkea opettamaan. Koska opettajien palkat on kuitenkin laskettu opetusvelvollisuuden mukaan, yhtälö on hyvin haastava. Em. seikat saavat minut väkisinkin kaipaamaan monien kuntien käyttämää tuntikehysmallia, jolloin koulu saa tietyn laskennallisen määrän tunteja ja sillä on pärjättävä.
Kokonaan oma lukunsa lukujärjestystyössä ovat kuljetusten aiheuttamat raja-arvot. Koulumme 395 oppilaasta yli kolmannes (140 lasta) kulkee bussilla tai taksilla koulumatkansa.Näiden lasten koulupäivä täytyy aina alkaa viimeistään klo 9.00. Koulupäivän loppumisessa on enemmän pelivaraa. Aamulla bussit ja taksit eivät kulje kuitenkaan enää klo 10. Oman koulumme kuljetusoppilaat on pyritty sijoittamaan keskitetysti tietyille luokille, jotta hallinnointi ja lukujärjestystyö olisi helpompaa. Vuosien varrella uusia muuttajia on tullut, eikä kuljetusluokkia voi kasvattaa loputtomasti, niinpä meillä on myös luokkatasoja, joilla on kaikilla kolmella rinnakkaisella luokalla kuljetettavia.
Lukujärjestyksen kiemuroista voisi kirjoittaa vaikka kirjan. Nyt on kuitenkin juhlan aika! Lukujärjestys on jälleen kerran valmis! Kun viikon pakertaa vain yhtä asiaa, tekee ylipitkiä päiviä ja joskus öitäkin, aloittaa muutaman kerran alusta jonkun umpikujan takia ja kuitenkin vihdoin saa viimeisen palan sijoitettua, tunne on kieltämättä hyvä. Lukujärjestys kun on kuin käänteinen palapeli. Yleensä palapelit helpottuvat loppua kohden, kun palat vähenevät. Lukujärjestyksen tekeminen taas vaikeutuu koko ajan, mitä vähemmän paloja on jäljellä. Monesti sen yhden viimeisen tunnin sijoitus kestää saman verran kun kolmen ensimmäisen luokkatason sijoitukset yhteensä.
Nyt lukujärjestys on kuitenkin jo lähtenyt eteenpäin kunnan kuljetusvastaavalle kuljetusten järjestämistä varten. Se onkin oma shownsa, mutta sen hoitavat sen alan osaajat. Minä saan nyt keskittyä niihin muihin rehtorin kesätöihin ja hiljalleen alkaa siivota mennyttä lukuvuotta pois pöydältä ja laskeutua kohti viikon päästä alkavaa lomaa ;-)
Ps. Lopuksi haluan vielä lausua kiitokset. Tänä vuonna kiitokset menevät erityisesti Nurmijärven yhteiskoulun rehtori Mikko Jordmanille, joka jälleen sparrasi alkuun Kissi -ohjelman käytössä. Toiset kiitokset menevät loistavalle lounasseuralleni, Leilalle, naapurikoulun erinomaiselle rehtorille ja hyvälle kollegalle. Kollegiaalinen tuki on tärkeää kun tekee sitä vuoden kovinta rypistystä -rehtorin vuoden "lopputyötä".
Ps2. Myös Auroran koulun rehtori Martti Hellström on kirjoittanut tänä keväänä omasta lukujärjestystyöstään. Löydät postauksen täältä.
perjantai 14. kesäkuuta 2013
keskiviikko 5. kesäkuuta 2013
Kirjastosta kahdeksi luokaksi
Jo alusta asti on ollut selvää, että kaksi vuotta sitten valmistunut kaunis koulumme on alunperinkin tehty liian pieneksi. Ensi lukuvuonna luokkatilojen puute olisi jo vaatinut ns. paviljonkien (lue: parakkien) tuomisen pihaan ellei nyt parhaillaan käynnissä olevaa remonttia olisi aloitettu.
Koulumme ns. kirjasto, jota ei koskaan ehditty ottaa kirjastokäyttöön, remontoidaan nyt kahdeksi erilliseksi luokkatilaksi. Tilojen välille tulee tilat yhdistävä väliovi turvallisuuden ja yhteistyön lisäämiseksi. Olisin mielelläni nähnyt tuon tilan yhtenäisenä suuropetustilanakin, mutta tuntui siltä, että yleinen toive oli enemmänkin jakaa kuin säilyttää. Koska ratkaisun kanssa täytyy elää pitkään, päädyin kuitenkin tähän konservatiiviseen malliin, jossa yhdestä isosta tilasta tehtiin kaksi ns. OT3 -kokoista tilaa (á 55m2).
Tilojen aulan puoleinen sinä jää edelleen lasiseinäksi. Tilana nuo kaksi luokkaa ovat todella kivan näköiset juuri tuon lasiseinän takia. Hieman se saattaa olla haaste niille lapsille, joiden keskittyminen häiriytyy helposti. Pystylamelliverhoja harkitaan parhaillaan. Kaikessa on tietenkin kyse myös rahasta.
Koska tuo tila on jo kaksi vuotta (=alusta asti) toiminut opetustilana, on remontti enemmän kuin toivottu. Nyt tilan sähkö- ja vesijärjestelyt tehdään asianmukaisiksi. Luokkiin tulee kiinteät kaapistot ja lavuaarit. Interaktiivinen tekniikka tulee kumpaankin luokkaan samanlaisena kuin muissakin luokissa.
Upouusiin luokkatiloihin siirtyvät syksyllä luokat 4B ja 4C. On mielenkiintoista nähdä, miten tilojen käytettävyys käytännössä toimii. Suunnitelmat ainakin ovat hyvät. Käytäntö osoittaa, ovatko suunnitelmat oikeasti toimivat.
Koulumme ns. kirjasto, jota ei koskaan ehditty ottaa kirjastokäyttöön, remontoidaan nyt kahdeksi erilliseksi luokkatilaksi. Tilojen välille tulee tilat yhdistävä väliovi turvallisuuden ja yhteistyön lisäämiseksi. Olisin mielelläni nähnyt tuon tilan yhtenäisenä suuropetustilanakin, mutta tuntui siltä, että yleinen toive oli enemmänkin jakaa kuin säilyttää. Koska ratkaisun kanssa täytyy elää pitkään, päädyin kuitenkin tähän konservatiiviseen malliin, jossa yhdestä isosta tilasta tehtiin kaksi ns. OT3 -kokoista tilaa (á 55m2).
Tilojen aulan puoleinen sinä jää edelleen lasiseinäksi. Tilana nuo kaksi luokkaa ovat todella kivan näköiset juuri tuon lasiseinän takia. Hieman se saattaa olla haaste niille lapsille, joiden keskittyminen häiriytyy helposti. Pystylamelliverhoja harkitaan parhaillaan. Kaikessa on tietenkin kyse myös rahasta.
Koska tuo tila on jo kaksi vuotta (=alusta asti) toiminut opetustilana, on remontti enemmän kuin toivottu. Nyt tilan sähkö- ja vesijärjestelyt tehdään asianmukaisiksi. Luokkiin tulee kiinteät kaapistot ja lavuaarit. Interaktiivinen tekniikka tulee kumpaankin luokkaan samanlaisena kuin muissakin luokissa.
Upouusiin luokkatiloihin siirtyvät syksyllä luokat 4B ja 4C. On mielenkiintoista nähdä, miten tilojen käytettävyys käytännössä toimii. Suunnitelmat ainakin ovat hyvät. Käytäntö osoittaa, ovatko suunnitelmat oikeasti toimivat.
lauantai 1. kesäkuuta 2013
Puhe
Ohessa tänään pitämäni kevätjuhlapuhe koulumme kevätjuhlassa:
Hyvät juhlavieraat
Vuorenmäen koulun toinen toimintavuosi on saatettu onnellisesti päätökseen. Koulun tehtävä on valmentaa elämää varten –antaa juuret ja siivet, joilla nousta kerran lentoon kuin tuolla taustalla näkyvä 6. –luokkalaisen Piian piirtämä hieno joutsen.
Tähän työhön tarvitsemme jatkuvasti myös kotien apua. Meidän tehtävämme on yhdessä tukea näiden hienojen lasten ja nuorten kasvua kohti sitä hetkeä, kun he ensimmäistä kertaa kokeilevat sitä, miten omat siivet kantavat. Sitä on kasvatuskumppanuus.
Tänä vuonna koulustamme lähtevät ensimmäiset kuudennet luokat Veikkolan yhtenäiskouluun. Toivon, että ne matkaeväät, joita he ovat mukaansa saaneet niin nykyisiltä, kuin edellisiltäkin opettajiltaan, kantavat heitä taas askeleen lähemmäs itsenäisyyttä. Aineopetusjärjestelmässä ei ole enää turvallista luokanopettajaa muistuttamassa aina uudestaan samoista asioista. Vastuu omasta koulutyöstä kasvaa. Ei varmaankaan ole sattumaa, että vastuullisuus on myös noussut yhdeksi koulumme arvoista.
Vuorenmäen oppimiskeskuksen nyt julkistettava logo ja siihen sisältyvä slogan –huipulle on monta tietä –kertovat osaltaan myös arvoistamme. Näemme jokaisen oppijan erilaisena, omine vahvuuksineen ja haasteineen. Logon on suunnitellut koulumme neljäsluokkalainen Jenni. Mielestäni Jenni on hyvin tavoittanut meille niin keskeisen yhdessä tekemisen meiningin.
Olemme halunneet vahvasti sitoutua myös siihen, että kokeileminen, ja sen kautta myös epäonnistuminen, on sallittua –jopa toivottua. Jos emme koskaan elämässä epäonnistuisi, kertoisi se siitä, että emme olisi asettaneet tavoitteita riittävän korkealle. Omalla mukavuusalueella on helppo onnistua. Huippusuoritukset vaativat kuitenkin paljon harjoittelua ja epäonnistumisiakin. Mikael Granlund ei tehnyt kuuluisaa ilmaveiviään Bratislavassa sattumalta, vaan yksi onnistunut nappisuoritus oli vaatinut vuosien harjoittelun –ja paljon epäonnistumisia. En toivota teille epäonnistumisia, mutta toivon, että kannatte Vuorenmäestä mukananne kokeilun hengen -asenteen, jossa ei pelätä epäonnistumista.
Lopuksi haluan vielä lausua muutaman kiitoksen:
Kiitän Teitä huoltajia siitä, että olette antaneet oman panoksenne koulutyöhön huolehtimalla lasten perustarpeista. Kannustan edelleen matalalla kynnyksellä olemaan yhteydessä kouluun.
Kiitän opettajia ja avustajia heidän huikeasta ammattitaidostaan ja lämpimästä asenteestaan, jossa lapsi on pidetty aina keskiössä.
Lapsen hyvinvoinnin eteen tekevät myös työtään laitoshuoltajat, keittiöhenkilökunta, vahtimestari ja huoltomiehet, jotka huolehtivat omasta alueestaan. Kiitos myös Teille!
Ja lopuksi se kaikkein tärkein kiitos. Kiitos kaikille koulumme oppilaille. Olette tehneet pitkän ja ehkä raskaankin vuoden. Olette menestyneet hienosti. Ihan kohta on loman aika.
Hyvää kesälomaa kaikille!
(Puheesta olen lasten nimet lyhentänyt vain etunimiksi. Muuten puhe on sanasta sanaan sama kuin kevätjuhlassa.)
Hyvät juhlavieraat
Vuorenmäen koulun toinen toimintavuosi on saatettu onnellisesti päätökseen. Koulun tehtävä on valmentaa elämää varten –antaa juuret ja siivet, joilla nousta kerran lentoon kuin tuolla taustalla näkyvä 6. –luokkalaisen Piian piirtämä hieno joutsen.
Tähän työhön tarvitsemme jatkuvasti myös kotien apua. Meidän tehtävämme on yhdessä tukea näiden hienojen lasten ja nuorten kasvua kohti sitä hetkeä, kun he ensimmäistä kertaa kokeilevat sitä, miten omat siivet kantavat. Sitä on kasvatuskumppanuus.
Tänä vuonna koulustamme lähtevät ensimmäiset kuudennet luokat Veikkolan yhtenäiskouluun. Toivon, että ne matkaeväät, joita he ovat mukaansa saaneet niin nykyisiltä, kuin edellisiltäkin opettajiltaan, kantavat heitä taas askeleen lähemmäs itsenäisyyttä. Aineopetusjärjestelmässä ei ole enää turvallista luokanopettajaa muistuttamassa aina uudestaan samoista asioista. Vastuu omasta koulutyöstä kasvaa. Ei varmaankaan ole sattumaa, että vastuullisuus on myös noussut yhdeksi koulumme arvoista.
Vuorenmäen oppimiskeskuksen nyt julkistettava logo ja siihen sisältyvä slogan –huipulle on monta tietä –kertovat osaltaan myös arvoistamme. Näemme jokaisen oppijan erilaisena, omine vahvuuksineen ja haasteineen. Logon on suunnitellut koulumme neljäsluokkalainen Jenni. Mielestäni Jenni on hyvin tavoittanut meille niin keskeisen yhdessä tekemisen meiningin.
Olemme halunneet vahvasti sitoutua myös siihen, että kokeileminen, ja sen kautta myös epäonnistuminen, on sallittua –jopa toivottua. Jos emme koskaan elämässä epäonnistuisi, kertoisi se siitä, että emme olisi asettaneet tavoitteita riittävän korkealle. Omalla mukavuusalueella on helppo onnistua. Huippusuoritukset vaativat kuitenkin paljon harjoittelua ja epäonnistumisiakin. Mikael Granlund ei tehnyt kuuluisaa ilmaveiviään Bratislavassa sattumalta, vaan yksi onnistunut nappisuoritus oli vaatinut vuosien harjoittelun –ja paljon epäonnistumisia. En toivota teille epäonnistumisia, mutta toivon, että kannatte Vuorenmäestä mukananne kokeilun hengen -asenteen, jossa ei pelätä epäonnistumista.
Lopuksi haluan vielä lausua muutaman kiitoksen:
Kiitän Teitä huoltajia siitä, että olette antaneet oman panoksenne koulutyöhön huolehtimalla lasten perustarpeista. Kannustan edelleen matalalla kynnyksellä olemaan yhteydessä kouluun.
Kiitän opettajia ja avustajia heidän huikeasta ammattitaidostaan ja lämpimästä asenteestaan, jossa lapsi on pidetty aina keskiössä.
Lapsen hyvinvoinnin eteen tekevät myös työtään laitoshuoltajat, keittiöhenkilökunta, vahtimestari ja huoltomiehet, jotka huolehtivat omasta alueestaan. Kiitos myös Teille!
Ja lopuksi se kaikkein tärkein kiitos. Kiitos kaikille koulumme oppilaille. Olette tehneet pitkän ja ehkä raskaankin vuoden. Olette menestyneet hienosti. Ihan kohta on loman aika.
Hyvää kesälomaa kaikille!
(Puheesta olen lasten nimet lyhentänyt vain etunimiksi. Muuten puhe on sanasta sanaan sama kuin kevätjuhlassa.)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)